Ennakkovaikuttamisella kohti parempaa EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa

Suomessa on edessä kaksien vaalien kevät. Vuosi alkaa tietenkin presidentinvaaleilla, joiden kampanjointia saanemme seurata helmikuun puoliväliin saakka. Pienen hengähdystauon jälkeen ovat vuorossa kesän kynnyksellä käytävät europarlamenttivaalit, joiden tulos määrittelee Euroopan suuntaa seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla luodaan asetelmat myös sille, millaista EU-lainsäädäntöä kunnat jatkossa toteuttavat.

Brysselissä keskustelu on jo hyvän aikaa tiivistynyt vaalien ympärille. Poliittisten ryhmien vaaliohjelmat, ehdokasasettelu ja tulevan parlamentin poliittiset valtasuhteet kiinnostavat. Yleisesti arvellaan, että parlamentissa painotus siirtyy kohti oikeaa laitaa. Europarlamenttivaalien myötä valitaan myös komissioon uusi puheenjohtaja sekä pääosastoista vastaavat komissaarit. Koska komissio laatii EU-lainsäädäntöesitykset, ei ole lainkaan yhdentekevää, ketkä tulevat valituiksi. 

Lobbarin kannalta vaalit tarkoittavat murroskautta ja aikaa, jolloin keskitytään tulevaan. Vaikka vaalien tuloksia ei vielä tiedetä, on seuraavan kauden valmistelu nykyisen lainsäädännön suuntaviivojen mukaan jo kovassa vauhdissa. Kun uusien lakihankkeiden määrä työpöydillä vähenee, on korkea aika miettiä ja viestiä, mitä uudelta komissiolta haluamme, ja millainen EU-lainsäädäntö parhaiten tukee kuntia tehtäviensä täyttämisessä. Toisin sanoen, on aika keskittyä ennakkovaikuttamiseen.

EU:sta puitteet myös kuntien vihreälle siirtymälle

Pian viimeistä vuottaan aloittava, Ursula von der Leyenin johtama komissio on vihreän kehityksen ohjelmallaan rakentanut EU:sta ilmasto- ja ympäristöpolitiikan edelläkävijää. Merkittävä osa nyt säädetyistä laeista tulee vaikuttamaan suoraan myös kuntien toimintaan. Määrätietoinen suunta kohti päästövähennyksiä ja paremmin voivaa luontoa on vienyt vihreää siirtymää eteenpäin, ja luonut uskoa tarvittavien investointien toteutumiselle. Tämä tukee myös kuntien ilmasto- ja ympäristötyötä. 

Toisaalta lainsäädäntöehdotuksissa on ollut nähtävissä myös merkittävää yksityiskohtaistumista, kun yhä useammin hyväksytään kansallista joustonvaraa jättävän direktiivin sijaan sellaisenaan voimaanastuva ja toteutettava asetus. Tällaisen lainsäädännön haaste on, että se tulee voimaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. Tämä tekee paikallisten olosuhteiden huomioinnin vaikeaksi, ja asettaa paineita sille, että lain sisältö on hyvä ja tarkoituksenmukainen myös kuntien näkökulmasta. Puitteiden on oltava sellaiset, että maankäytön suunnittelu, jäte- ja vesihuolto, kiinteistöjen ylläpito ja kuntalaisten sujuva arki voidaan järjestää kestävästi.

Kunnat ovat erinomaisia kokemusasiantuntijoita

Kunnat ja kaupungit ovat jo pitkään tehneet ansiokasta ilmasto- ja ympäristötyötä, ja kokemusta sekä hyvistä että huonoista käytännöistä on kertynyt. Onkin keskeistä, että kunnat ovat tiiviisti mukana EU-vaikuttamistyössä ja pääsevät jakamaan kokemuksiaan. 

Kuntaliitto on syksyn aikana koonnut yhteen kuntien ja kaupunkien ympäristöasiantuntijoita, jotka ovat mukana ennakkovaikuttamassa vihreän siirtymän politiikkaan. Ryhmässä mietitään hyvä esimerkkejä, joiden avulla voimme viestiä onnistuneista ratkaisuista, ja siitä, millainen toimintaympäristö ne mahdollistaa. Esimerkeillä avataan keskustelua eri EU-instituutioissa siitä, millaisessa toimintaympäristössä lainsäädäntöä toteutetaan, ja kuinka keskeistä paikallisiin vahvuuksiin nojaaminen on silloin, kun tuloksia halutaan tehokkaasti. 

Esimerkkien ohella ryhmä mahdollistaa myös strategisen pohdinnan siitä, mitä vihreä siirtymä kunnille pitkällä aikavälillä tarkoittaa. Nyt säädetyt, jo melko tuntuvasti yhdyskuntien kehitykseen ja ympäristöhuoltoon vaikuttavat lait tähtäävät 55 % päästövähennystavoitteisiin vuoteen 2030 mennessä. Alkutalveksi odotamme komissiolta tiedonantoa vuoden 2040 ilmastovälitavoitteesta. Arvio on, että päästövähennyksissä olisi yllettävä noin 90 % tasoon. 

Kuntien kannalta tarkkaa prosenttilukua tärkeämpää on kuitenkin miettiä, millä keinoin päästövähennystavoitteeseen päästään. Fossiilisista polttoaineista luopuminen, energiasektorin sähköistyminen ja energiatehokkuus ovat olleet nyt säädetyn lainsäädännön keskiössä. Uusia kannustimia on hahmoteltu luomalla valmiuksia niin luontoon kuin teknologiaan perustuvalle hiilenpoistolle. Päästökaupan toimivuus on todettu, ja se laajenee koskemaan myös tieliikennettä ja asumista. Kiertotalouden roolin odotamme myös nousevan, eikä tule unohtaa myöskään luonnon monimuotoisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. On oltava valppaana, jotta lainsäädäntöpaletti soveltuu myös Suomeen ja erilaisten kuntien tarpeisiin.

Kohti vaaleja ja niiden yli

Ennen vaaleja ennakkovaikuttaminen on omien viestien esiintuontia eri EU:n toimielimissä, suuntaviivojen tunnustelua ja keskusteluyhteyden rakentamista. 

Vaalien jälkeen on puolestaan tärkeää, että yhteistyö parlamenttiin valittujen edustajien kanssa toimii - heillä on konkreettista valtaa vaikuttaa lainsäädännön lopulliseen muotoon. Viestit on tietysti vietävä myös lainsäädännön lähteelle, eli uudelle komissiolle. Mitä konkreettisempia, EU:n mittakaavaan skaalattavia ratkaisuja ilmasto- ja ympäristölainsäädäntöön meillä on tarjota, sitä parempi. 

Toki tulee myös muistaa, että perusviesti suomalaisten kuntien tehtäväkentästä ja merkittävästä roolista vihreän siirtymän toimeenpanijoina ei voi koskaan kuulua liikaa.  Kannaltamme on keskeistä, että lakeja kirjoittavilla viranomaisilla ja päättäjillä on jo valmiiksi käsitys siitä, millaisissa oloissa lainsäädäntöä toimeenpannaan. Tällöin ehdotettavissa toimenpiteissä ja tavoitteissa paikalliset erityispiirteet ovat jo valmiiksi sisäänkirjoitettuna.

Haluaisitko saada hyvin koottua ajankohtaista tietoa EU- ja kv-asioista? Pysy kärryillä, Tilaa Kuntaliiton EU ja kansainvälisyys -uutiskirje