Elinvoimaisilla alueilla tarvitaan yhteistyötä kuntien, hyvinvointialueen ja maakunnan liiton kesken

Alueiden elinvoimaisuus on tärkeää kunnille, hyvinvointialueille ja maakuntien liitoille. Alueiden kehittäminen perustuu vuorovaikutukseen. Se on eri hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja rakentuu alueiden erilaisista vahvuuksista.

- Jotta Seinäjoki voi jatkossakin menestyä yritys- ja elinkeinokaupunkina edellyttää sitä, että hyvinvointialueen järjestämät, yhteiskunnan merkittävimmät korjaavat peruspalvelut ovat tikissä, Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä kuvasi yhdyspintafoorumissa poikkihallinnollisen yhteistyön merkitystä alueilla.

Hyvinvointialueiden synnyttäminen on Suomen hallintohistorian suurin uudistus. Takana on vasta kuusi kuukautta ja siksi eri toimijoiden välinen yhteistyö hakee vielä alueilla muotoaan, Hyvinvointialueet ovat uusi toimija ja niiden yhteistyösuhteet kuntiin ja maakuntien liittoihin ovat parhaillaan rakentumassa. Yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden ja maakuntien liittojen kesken on tällä hetkellä hyvin moninaista eri puolilla Suomea. Maakuntien liittojen rooli vaihtelee; osalla alueista niillä on tärkeä rooli myös kuntien ja hyvinvointialueiden strategisen tason yhteistyössä, osalla alueista maakuntien liitot ovat vahvasti mukana esimerkiksi TE-palvelut 2024 -uudistuksen valmistelussa muun muassa rahoittamalla valmistelu- ja selvityshankkeita sekä kuntayhteistyön koordinoinnin kautta.

Eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja yhdyspintatyön kehittämisestä puhutaan paljon. Laajassa uudistuksessa riittää kuitenkin tekemistä ja kaikki ei voi olla selkeää heti alusta lähtien. On paljon asioita, joita ei ole osattu ottaa uudistusta valmisteltaessa huomioon ja esimerkiksi lainsäädäntö asettaa omat haasteensa toimijoiden väliselle yhteistyölle.

- Lainsäädännössä laitettiin vastakkain näitä intressejä, ja se johtaa ikävään jännitteeseen. Nyt on luottamuksen rakentamisen aika. Sen takia on hyvä, että ainakin meillä se virkamiesten välinen keskusteluyhteys on hyvää ja saumatonta. Kyllä sieltä niitä ratkaisujakin löytyy, mutta kyllä se lainsäädäntö ehkä semmoisen pienen korjaussarjan vielä vaatii tässä tulevalla hallituskaudella, Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen korosti.

Alueiden yhteistyössä yhdyspintoja, rajapintoja ja riitapintoja

Toimijoiden - niin luottamushenkilöiden kuin johtavien viranhaltijoiden - välinen vuorovaikutus, luottamus ja halu löytää ratkaisuja haastaviin ja uudenlaisiin ennakoimattomiin ongelmiin on keskeistä uudessa tilanteessa. Yhdyspintafoorumin keskusteluissa tunnistettiin, että on olemassa yhdyspintoja, rajapintoja ja riitapintoja. Raja- ja riitapintojen ei nähty johtuvan ihmisistä, vaan lainsäädännöstä ja rakenteista. Ratkaisevaa on se, miten asioihin suhtaudutaan ja millaisella tahtotilalla yhteistyötä alueen asukkaiden parhaaksi kehitetään.

- Semmoisesta riitapinnasta, kuten vaikkapa vuokrasopimukset, saa halutessaan tosi ison riidan aikaiseksi. Lainsäädäntö ja alijäämät, sekä niiden käsittely ja kaikki tällaiset asiat.  Kyllähän kuitenkin ammattimaisessa toiminnassa pitää pystyä hoitamaan asioita yhdessä, vaikka olisi joku hankala tai epäselvä tilanne tai asia. Sen perusteella ei voi koko yhteistyösuhdetta kuitenkaan hoitaa ja sen ei pidä antaa jäädä päälle. Pitäisi muistaa, että lainsäädäntö sen aiheuttaa, Kanta-Hämeen hyvinvointialuejohtaja Olli Naukkarinen kuvasi asiaa.

Keskustelussa nousi esille myös strategisen yhteistyösopimuksen merkitys. Yhteistyösopimuksia on valmisteltu viimeisten kuukausien aikana suurella osalla alueista ja monilla alueilla sopimuksissa on osapuolina kuntien ja hyvinvointialueen lisäksi myös maakunnan liitto.

- Yhteistyösopimuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden välillä on tärkeää olla mittareita, jotka ovat yhteisiä molemmille tahoille ja joita ylimmässä johdossa seurataan. Yhteisten tavoitteiden ja mittareiden avulla pääsee jo pitkälle ja se on ihan elinehto sekä kunnille, että hyvinvointialueille, Naukkarinen jatkaa.

Valtava määrä työtunteja on tehty ja resursseja käytetty hyvinvointialueiden käynnistämisessä. Paljon työtä on vielä kuitenkin edessä ennen kuin kaikki yhteistyösuhteet, yhdys- ja rajapinnat saadaan loksahtamaan kohdalleen. Lainsäädäntöönkin vaadittaneen korjauksia. Tärkeää on kuitenkin ottaa oppia, hyödyntää parhaita käytäntöjä muilta alueilta ja luoda positiivinen tekemisen meininki ja yhteinen tahtotila alueen asukkaiden parhaaksi.