Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit

Eduskunta päättää myös kuntien kohtalosta. Lainsäädännöllä ohjataan kuntien toimintaa ja valtion budjetissa määritetään, kuinka valtio osallistuu kuntien järjestämien peruspalveluiden rahoittamiseen. Eduskunnan päätöksillä on ratkaiseva merkitys siihen, miten kunnat voivat palveluita järjestää ja suuri vaikutus siihen, kuinka kunnat taloudellisesti selviävät. Tunnistatko vaalikeskusteluista aiheet, jotka vaikuttavat myös kuntapalveluihin ja -veroihin?

Kuntien tehtävät muuttuivat ratkaisevasti tämän vuoden alussa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestäminen siirtyi kuntien harteilta hyvinvointialueiden vastuulle. Aiemmin suuren osan rahoituksestaan valtionosuuksilla kattaneet kunnat voivatkin nyt olla hyvin vähän valtionosuusriippuvaisia. Tämä johtuu kuntien tehtävien painopisteen siirtymisestä sairaiden ja vanhusten hoidosta lasten ja nuorten koulutukseen ja kasvun tukemiseen.

Kuntien suurin kustannuserä on nyt perusopetus ja hyvänä kakkosena tulee alle kouluikäisten varhaiskasvatus. Kunnat vastaavat myös lukioista ja ammattikoulutuksesta. Sivistyspalvelut vievät tänä vuonna noin 80 % kuntien verotuloista ja valtionosuuksista.

Kuntien rooli kasvaa myös työllisyyden hoidossa, kun työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille vuoden 2025 alusta. Eduskunta vahvisti asiaa koskevat lait juuri ennen vaalitauolle jäämistään.

Vaalien alla puolueilla ja ehdokkailla on tarve luvata kaikkea hyvää ja kaunista. Lähes kaikki ovat kuitenkin tunnustaneet, että valtio ei voi jatkaa velkaantumista loputtomasti. Vaikea yhtälö.

Valtiovarainministeriö on julkaissut oman näkemyksensä julkisen talouden tasapainottamistarpeista. Julkista taloutta tulisi vahvistaa eri keinoin vähintään 9 miljardilla eurolla kahden seuraavan vaalikauden aikana. Mittaluokka on yli 1600 euroa vuodessa jokaista suomalaista kohti.

Valtion budjetissa menot ja tulot ovat tänä vuonna 81,3 miljardia euroa. Tuloista 8,4 miljardia euroa on velkarahaa. Menopuolella hyvinvointialueiden sote-palveluihin menee lähes 21 ja kunnille noin 3,6 miljardia. Valtio avustaa kuntia eri ministeriöiden kautta lisäksi noin miljardilla eurolla. Työllisyyspalveluiden myötä kuntien rahoitus ja samalla kustannukset kasvavat vajaalla miljardilla.

Kuntiin ja kuntayhtymiin kohdistuvan rahoituksen osuus on enää alle 7 % valtion budjetista. Toisin päin tarkasteltuna kuntien toiminnan rahoituksesta alle 20 % tulee valtiolta. Kunnittain valtion rahoitusosuuden painoarvo vaihtelee kuitenkin suuresti.

Lähes kaikki puolueet ovat luvanneet, että koulutuksesta ei leikata. Erityisesti perusopetuksen laadusta on oltu huolissaan ja puhuttu jopa lisäresursseista. Myös varhaiskasvatukseen on valtiollisilla päättäjillä ollut hinku puuttua. On haluttu pienentää ryhmäkokoa, keventää tai jopa poistaa maksuja ja laajentaa esiopetusta. Hyviä asioita, mutta hintalappu niilläkin on.

Valtion rahoitus perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen toteutuu valtiovarainministeriön kautta peruspalvelujen valtionosuutena. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä tulee lisäksi pieniä erillisrahoja, mutta mitään erillistä, korvamerkittyä opetuksen tai varhaiskasvatuksen valtionosuusrahaa ei ole. Lupaus, että koulutuksesta ei leikata, tarkoittaisi sitä, että kuntien valtionosuuksiin ei kosketa ja indeksitarkistukset niihin tehdään täysimääräisinä.

Valtion budjettivirkamiehet ovat väläyttäneet indeksileikkauksia ja -jäädytyksiä ensisijaisena toimena hillitä valtion menoja. Ajatus on ymmärrettävä, koska onhan helpompaa pienentää menojen kasvua kuin tehdä suoraan menoja pienentäviä leikkauksia.

Indeksitarkistukset perustuvat kuitenkin aina todelliseen kustannusten kasvuun. Esimerkiksi kunta-alalla palkat nousevat tuoreimpien sopimusten mukaan huomattavasti lähivuosina. Jos indeksitarkistuksista luovutaan tai niiden tasosta tingitään, se merkitsee tosiasiallisesti kuntien rahoituksen leikkaamista ja kun suuri osa kustannuksista tulee perusopetuksesta, kyse olisi koulutusleikkauksesta. Toki kunnat voivat kiristää vajeen kattamiseksi omaa verotustaan, mutta syy siihen tulisi valtion toimenpiteistä.

Kuntalaisen kannattaa olla hereillä myös eduskuntavaalien alla, vaaleissa ja vaalien välilläkin.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Koti-Karjala -lehdessä 22.3.32023.