Budjettiehdotus nostaisi joukkoliikenteen matkustajien kustannuksia — ja sillä on seurauksensa

Kaupunkiseutujen joukkoliikenne on toipumassa koronan kustannusrasituksesta. Samalla kustannustason nousu on ollut voimakasta ja hankintojen kustannusindeksi on noussut 15 prosenttia (2019-2022). Matkustajien lipunhintoja on jouduttu korottamaan tai se on edessä.

Hallitusohjelman linjaus poistaa kerralla joukkoliikenteen ilmastoperusteinen valtionavustus (-13,3 milj. euroa/v) osuukin nyt isoihin ja keskisuuriin kaupunkiseutuihin ja lipunhintoihin kipeästi. Edessä on myös aikomus nostaa 10 prosentin ALV-kanta 14 prosenttiin vuodesta 2025. Siis lisää nostopainetta lippuihin 4 prosenttia.

ALV-korotus heikentäisi myös taksiyritysten ja markkinaehtoisen linja-autoliikenteen kassavirtaa. Korotus heijastuisi myös esimerkiksi terveydenhuollon asiakkaiden matkakustannuksiin.

Kaupunkiseutujen joukkoliikenteen kannalta lopputulemana olisi, että eri tekijöiden yhteisvaikutuksena lipunhintoihin kohdistuisi prosentteina kaksinumeroisia nostopaineita. Tämä on paljon. Hinnannousu nostaisi matkustajien työssäkäynnin ja muun liikkumisen kustannuksia. Tämän suuruusluokan hinnannousu vähentää joukkoliikenteen käyttöä, mikä edelleen heikentää kannattavuutta. Lipunhinnan noston vaihtoehtona on palveluista karsiminen.

ELY-liikenteen riittämätön rahoitus kaatumassa muille toimijoille

Samaan aikaan ELY-keskusten järjestämän joukkoliikenteen taloutta kurittaa kustannusten nousu ja markkinaehtoisen liikenteen väheneminen, jota ne koittavat hankinnoillaan paikata matkustajien parhaaksi. ELY-keskukset ja kunnat tekevät yhteishankintoja, joilla turvataan työ-, koulu- ja opiskelumatkoja. Nyt kunnat ovat saaneet kuulla, että niiden on nostettava rahoitusosuuttaan sopimuksissa, jos bussien halutaan kulkevan.

Tilanne on kestämätön, kun valtion riittämätön rahoitus kaatuu kuntien maksettavaksi ja välillisesti myös muiden toimijoiden (Kela, työmatkakuluvähennykset). ELY-keskusten joukkoliikennetuki ns. pienille toimivaltaisille viranomaisille ja peruskunnille on samalla vähenemässä. Eikä nykytilanne tue ELY-liikenteen kehittämistäkään, kun rahat voivat loppua kesken.

Uudelleenharkinnan paikka

Kuitenkin, joukkoliikenteellä on aivan keskeinen merkitys saavutettavuudelle, työllisyydelle, ilmastotavoitteille ja sosiaaliselle kestävyydelle. Sen vetovoiman perustana ovat toimivat palvelut ja matkaketjut, edulliset lipunhinnat sekä viihtyisät ja mielellään päästöttömät liikennevälineet.

Säästö siellä, kustannus täällä. Päättäjille siis viisautta budjettipäätöksissään. Joukkoliikenteen osalta päätösten johtotähtenä tulisi olla joukkoliikenteen merkitys matkustajille, yhteiskunnan toimivuudelle, yhdyskuntien kehittämiselle ja ilmastotavoitteille.