Ammatillisella koulutuksella tärkeä rooli työllistymisen edistämisessä

TE24-uudistuksen perusteena on ollut se, että uudistuksen jälkeen työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla ja tukevat näin ollen yhdessä nopeamman työllistymisen tavoitetta. Kunnilla on hyvät lähtökohdat tarjota asiakkaille kohdennettuja ja paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen kirjoitti tuoreessa blogissaan siitä, miten TE-uudistuksen rahoitusjärjestelmään on määritelty vahvat kannustimet työllistymiseen. Ammatillisen koulutuksen rooli työllistymisen edistämisessä nouseekin uudistuksen myötä merkittäväksi. Nyt siis kuntien ja koulutuksen järjestäjien on syytä ryhtyä tuumasta toimeen.

Kunnat ja koulutuksen järjestäjät rakentavat siltaa koulutuksesta työelämään

Ammatillista koulutusta ja sen monipuolisia mahdollisuuksia kannattaa käyttää mahdollisimman hyvin työllistymisen tukea. Yhtä tärkeää jatkossa on myös se, että kunnat seuraavat alueensa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja työllistymistä. Mitä useampi ammatillisesta koulutuksesta valmistunut siirtyy jatko-opintoihin tai työllistyy heti koulutuksen päätyttyä, sen parempi tilanne on kuntien näkökulmasta.

Ammatillinen koulutus kantaa kuitenkin laajasti vastuuta koko perusopetuksen päättävän ikäluokan koulutuksesta. Opiskelijoista noin 2/3 on oppivelvollisuusiän ylittäneitä aikuisia. Niin nuorten kuin aikuisten joukossa on henkilöitä, jotka tarvitsevat tukea työllistyäkseen. Kuntien kannattaakin yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa rakentaa siltaa koulutuksesta työelämään, jotta mahdollisimman harva putoaa työttömyyteen valmistumisen jälkeen.

Alueellisten erityistarpeiden huominen tärkeää ammatillisen koulutuksen järjestämisessä

Koulutuksen järjestäjät saavat järjestämislupansa puitteissa kohdentaa varsin vapaasti koulutusta alueen tarpeita vastaavasti. Jatkuvassa haussa koulutuksen järjestäjä päättää hakuajoista ja menettelyistä.  Yhteisvalinta on suunnattu pääasiassa perusopetuksen päättäville nuorille.

Tärkeää on myös huomata, että ammatillisessa koulutuksessa ei tarvitse aina tarvitse hakeutua suorittamaan koko tutkintoa vaan osaamista voi täydentää tutkinnon osien avulla, joita ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmässä on noin 3 000 kpl. Tätä mahdollisuutta tulisi hyödyntää merkittävästi nykyistä enemmän.

Koulutusta voidaan järjestää joko joustavasti oppilaitoksen oppimisympäristöissä tai työpaikoilla koulutussopimukseen tai oppisopimukseen perustuvana koulutuksena. Eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opiskelua voidaan myös joustavasti yhdistellä esimerkiksi siten, että perustiedot ja -taidot opiskellaan oppilaitoksen oppimisympäristössä ja sen jälkeen siirrytään työpaikalle opiskelemaan.

Ammatillinen koulutus vahvasti kuntien käsissä

Kunnat järjestävät pääosan ammatillisesta koulutuksesta joko yksin tai yhdessä toisten kuntien kanssa. Lähes kaikki Suomen kunnat ovat mukana järjestämässä ammatillista koulutusta. Järjestäjäverkkoa täydentää runsaslukuinen pääosin pienten yksityisten ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkko. Lisäksi tärkeä kuntien kumppani on ammatillisten erityisoppilaitosten verkosto.

Kaikki kunnat rahoittavat ammatillista koulutusta kunnan asukaskohtaisella rahoitusosuudella, joka vuonna 2023 on 193 €/asukas. Yhteensä kuntien rahoitusosuus ammatilliseen koulutukseen on 1 mrd. € valtion rahoitusosuuden ollessa hieman alle 1 mrd.€.

Kuvio 1. Ammatillisen koulutuksen rahoitus 2023

Kuntien omistajaohjaus strategisempaan suuntaan

Omistajaohjauksen tulee olla strategista, jotta koulutuksen järjestäjien toimivalla johdolla olisi selkeät puitteet toimia jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Koulutuksen järjestäjillä tulee olla selkeä ja ajantasainen toimintaansa ohjaava visio ja strategia, jotka ohjaavat palveluiden ja resurssien kohdentamista. Onnistuneet valinnat tukevat alueen työllisyydenhoitoa ja elinkeinopolitiikkaa.

Strategisempi ja tulospainotteisempi ohjaus edellyttää kattavaa ja ajantasaista tietoperustaa. Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta saa jo varsin kattavasti koulutuksen järjestäjäkohtaista tietoa, jota voidaan täydentää muiden tietolähteiden tiedoilla. Hyvä tietoperusta antaa selkänojaa tehdä vaikeitakin päätöksiä esimerkiksi sen suhteen, millä aloilla koulutusta tarjotaan tai millaisella palveluverkolla tai -konseptilla tunnistettuihin ja ennakoituihin osaamistarpeisiin vastataan.