Ympäristöterveydenhuollon monimuotoisuus sekä alueiden erilaisuus huomioitava ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä

Valtaosa kunnista haluaa säilyttää ympäristöterveydenhuollon palvelut kuntien tehtävänä jatkossakin

Valtionvarainministeriön (VM) työryhmä ehdotti väliraportissaan, että hyvinvointialueiden tehtäviä laajennettaisiin siirtämällä niille kunnilta muun muassa ympäristöterveydenhuollon tehtävät vuoden 2026 alusta. Hyvinvointialueiden tehtäviä selvitettiin myös tammikuussa 2021 valmistuneessa aluehallinnon ja monialaisten maakuntien parlamentaarisen selvitystyössä. Päätöstä asiassa ei ole tehty.

Enemmistö kunnista kannattaa ympäristöterveydenhuollon kuntaperusteista järjestämistä myös tulevaisuudessa (Kuntaliiton kysely vuonna 2019). Tästä osaltaan kertoo myös se, että vain yksi alue on siirtämässä sopimuksella ympäristöterveydenhuollon tehtävät hyvinvointialueen hoidettavaksi vuoden 2023 alusta.

Ympäristöterveydenhuollon järjestämistä on selvitetty useasti, eivätkä tehtävien ja niiden yhteistyön tarpeista käsin tehdyt selvitykset tue tehtävien siirtoa kunnilta hyvinvointialueen hoidettavaksi (mm. vuonna 2017 laadittu valtioneuvoston selvitys).

Ympäristöterveydenhuollon palveluihin kuuluvat terveydensuojelu- ja tupakkalakien valvonta, elintarvikevalvonta sekä eläinlääkintähuolto, joita hoidetaan sekä kunnissa, että toimintalähtöisesti kehittyneillä kuntien yhteistoiminta-alueilla.

Toimivaa yhteistyötä ei kannata rikkoa eri hallintotasoille

Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä erityisesti terveydensuojelun synergia kunnan ympäristönsuojeluun, rakennusvalvontaan, kaavoitukseen, vesihuoltoon ja kunnan varautumiseen on ilmeistä, eikä yhteistyötä tulisi ilman perusteltua syytä rikkoa eri hallintotasoille.

Erityisesti kaupungeissa yksikkökoon kasvattaminen ei toisi etuja, vaan päinvastoin hidastaisi prosesseja ja heikentäisi kykyä vastata paikallisiin tarpeisiin.

Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä kuitenkin eläinlääkintähuollolla ja eläintauti- sekä zonoosivalvonnalla on enemmän yhteyksiä hyvinvointialueille siirtyviin sote-palveluihin. Eläinlääkintähuollon osalta siirto suuremmalle alueelle voisi tuoda mukanaan hyötyjä myös muun muassa päivystystoiminnan järjestämisen kannalta. Eläinlääkintähuollon tulevaisuuden järjestämistä voisikin tarkastella erillään muusta ympäristöterveydenhuollosta.

Yhteistyö ja joustavuus palvelevat erilaisia alueita - hyvää lopputulosta ei saavuteta kaavamaisilla hallinnon uudelleenjärjestelyillä

Alueet ja kunnat ovat, ja tulevat tulevaisuudessakin olemaan erilaisia. Ympäristöterveydenhuollon yhteistyötarpeet painottuvat sekä kuntien, että hyvinvointialueiden vastuulla oleviin tehtäviin. Hyvää lopputulosta ei voida saavuttaa tehtävien kaavamaisilla ja hallintolähtöisillä uudelleenjärjestelyillä.

Ympäristöterveydenhuollon tulevaisuuden järjestämistä tulisi arvioida toiminta edellä ja alueelliset erot huomioiden.

Alueelliset erot olisi mahdollista ottaa parhaiten huomioon antamalla kunnille ja hyvinvointialueille mahdollisuus keskenään sopia tehtävän organisoinnista ja jättää väljyyttä työnjaosta ja yhteistyömuodoista sopimiseen. Tätä vaihtoehtoa soisi arvioitavan myös muissa käynnissä olevissa hyvinvointialueiden ja kuntien työnjakoon vaikuttavissa uudistuksissa.