Ympäristöpolitiikka ähkyssä 2022 – ahneus ei ole hyve hyvissäkään tavoitteissa

Kun vuosi 2022 lähenee loppuaan, olo on kuin ähkystä kärsivällä hevosella. Ähky on hevosen vatsaontelon kiputila, jonka syyt vaihtelevat, mutta saattavat olla hevoselle hengenvaarallisia. Liikaa, poikkeuksellisia sisältöjä ja liian vähän aikaa sulatteluun.

Maamme hallitus ja Euroopan komissio ovat ahnehtineet kuntien rakennettuun ja luonnonympäristöön kohdistuvia uudistuksia siinä määrin, että määrän kustannuksella laatu uhkaa kärsiä ja uudistusten alkuperäiset tavoitteet hämärtyä. Hirvittää, kun miettii, että näillä uudistuksilla rakennetaan yhdyskuntiamme kymmeniksi ellei sadoiksi vuosiksi eteenpäin.

Tähän kun yhdistää arjen kuntapalveluihin suoraan ja välillisesti vaikuttavat, yhteiskuntamme ja koko Euroopan kohtamaat voimakkaat shokit – sodan aiheuttama inhimillinen kärsimys, energiakriisi ja inflaatio – on elimistö kovilla ja ähkyn oireet ilmenevät.

Niin komission vuonna 2019 julkaisema Vihreän kehityksen ohjelma kuin Marinin hallitusohjelma sisältävät kymmeniä ellei satoja kirjauksia uudistettavista ohjauskeinoista, joilla Eurooppa ja Suomi tavoittelevat vihreää siirtymää, hiilineutraaliutta, luontokadon pysäyttämistä ja siinä samalla kohtuuhintaista asumista, sujuvaa hallintoa ja digiloikkaa.

Hallituskauden viimeisenä vuonna tämä on tarkoittanut harmillisen hätäistä lakivalmistelua, esitysten laittamista lausunnoille kesälomia vasten ja syksyllä talousarvionkäsittelyn ohella eduskunnan käsittelyssä olevien laki- ja suunnitelmaesitysten sumaa.

Rakentamislaki, rakennetun ympäristön tietojärjestelmälaki, ilmastolaki, luonnonsuojelulaki, jätelaki, kaivoslaki, kansalliset energia-, ilmasto- ja turvallisuussuunnitelmat… Listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Samaan aikaan kuntien maankäytön, yhdyskuntatekniikan ja ympäristön toimintakenttään vaikuttavaa ohjausta on tullut kiihtyvään tahtiin käsittelyyn myös EU:sta: energiadirektiivit, ennallistamisasetus, Euroopan laajuisen liikenneverkon TEN-T-uudistus, yhdyskuntajätevesidirektiivi, maaperälaki, kriittisen infrastruktuurin suojaamisen CER-direktiivi muutamia luetellakseni.

Kansallisen ja EU:n ympäristösäätelyn ominaispiirre on viime aikoina näyttänyt olevan runsaan määrän ohella yksityiskohtaisuus ja toimivallan delegointi virkamiesvalmisteltaviin asetuksiin. Kun luottamus toimeenpanoon on heikko, halutaan yksityiskohtaisella ohjauksella varmistaa oletettu lopputulos. Kun kiire painaa päälle, halutaan valmistelun nopeuttamiseksi ottaa ohjat harvempien käsiin.

Saavutetaanko tällä metodilla lopulta haluttu lopputulos – hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta, jossa luontoarvot lisääntyvät ja kestävät yhdyskunnat rakentuvat sujuvasti digitalisaatiota hyödyntäen? Kun vuorovaikutuksesta tingitään ja erilaiset olosuhteet ja vaikuttavuus unohdetaan, syntyy toki suuri joukko uudistuksia. Niiden toimeenpanon realistisuus ja siten toivottujen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin epätodennäköistä.

Edessä on julkisen talouden säästökuuri, joten kustannustehokkuuden merkitys ympäristöratkaisuissa nousee entistäkin tärkeämmäksi. Lopulta voi olla, että rahakaan ei ratkaise, kun tekijöitä kuntien vihreään siirtymään ei ole saatavilla. Työvoimapula kuntien teknisellä toimialalla on huutava.

Hevosten ähkyä lääkitään lämmöllä, rauhallisella kävelyllä ja laadukkaalla ravinnolla. Näitä elementtejä toivon itse kunkin jouluun ja tulevan hallituksen ohjelmaan.

Täsmälääkkeet yhdyskuntien ja liikenteen kestävään kehittämiseen, kuntien ilmasto- ja luontoroolin vahvistamiseen sekä kriittisen infrastruktuurin toimintavarmuuden turvaamiseen on listattu Kuntaliiton hallitusohjelmatavoitteissa.

On myös hyvä muistaa, että kaikesta ei tarvitse säätää lailla ja asetuksilla. Uudistumista saadaan aikaan kannustimilla, toimintakulttuurin kehittämisellä ja kumppanuuksilla. Tästä hyvinä esimerkkeinä ovat kuntien omaehtoinen, vauhdilla etenevä ilmastotyö, kyky kehittyä luontoarvoja kunnioittaen sekä kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimukset.

Kiitän kuluneesta vuodesta kuntiemme sinnikkyyttä ja sopeutumiskykyä. Kiitos, kunnat, arjen palveluiden turvaamisesta kriisien keskellä vastuullisen uudistumisenne ohella. Kiitos energian säästöstä, puhtaasta juomavedestä, toimivasta jätehuollosta, lähiluonnosta ja auratuista pyöräteistä. Joulurauhaa ja työrauhaa tulevalle vuodelle!