Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo - sosiaalisesti kestävän hyvinvointikunnan kivijalat

Kunnilla on laaja lakisääteinen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja edistää kuntalaisten hyvinvointia. Kuntien työ näiden kokonaisuuksien eteen on monipuolista ja osaavaa. Kuten muissakin asioissa, kehittämisen polulla kuljetaan eri vaiheessa ja eri tahtiin, mutta yhteinen tavoite tunnistaen ja uusia toimintatapoja kehittäen.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon teemat tunnistetaan myös aiempaa vahvemmin osaksi laaja-alaista hyvinvointia. Kunta, jossa kaikkien on turvallista omana itsenään, on lähtökohtaisesti hyvä tavoite. Kansainvälisesti tunnettu sosiaalisesti kestävän kehityksen tunnuslause ”leave no-one behind” sopii myös viitoittamaan yhdenvertaisen ja sosiaalisesti kestävän kunnan tietä.

Kuntien ja alueiden yhdyspinta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden osalta on hyvä tunnistaa ja suunnistaa tavoitteiden osalta samaan suuntaan. Konkreettisesti yhdyspinta syvenee esimerkiksi hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamistyössä. Väestön terveys ja hyvinvointi ovat keskimääräisesti parantuneet viime vuosikymmenten aikana, mutta terveyserot ovat kasvaneet tasaisesti ja haasteet kasautuneet osalle väestöryhmistä.

Sukupuoli, ikä, alkuperä tai toimintakyky vaikuttavat yksittäin ja toisiinsa risteytyen aiheuttaen eriarvoisuutta yksilön ja eri väestöryhmien terveydessä ja hyvinvoinnissa. Esimerkiksi sateenkaarinuorten mielenterveyshaasteet ovat vielä muita nuoria laajempia. Yhteistä tekemistä siis riittää. Nuorten arki rakentuu jatkossakin kunnissa ja hyvinvointialueiden palveluiden lisäksi tarvitaan kuntien monipuolista hyvinvointia tukevaa ja haasteita ennaltaehkäisevää työtä esimerkiksi liikunnan ja kulttuurin parissa eri väestöryhmille.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus läpileikkaavat kaikkia toimialoja

Kestävän kehityksen 17:sta tavoitteesta tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen nivotaan usein sosiaalisen kestävyyden ulottuvuuteen kuuluviksi. Kuntalain 1§ on myös hyvä tukipilari muistuttaessaan, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo voidaan nähdä kestävän kehityksen viitekehyksessä kaikkia tavoitteita ja toimialoja läpileikkaavina tavoitteina. Esimerkiksi yhdenvertaisuutta edistävällä maahanmuuttajien ja vammaisten henkilöiden työllistämisellä voidaan vahvistaa kunnan elinvoimaa ja taloudellista kestävyyttä.

Kaiken kaikkiaan sosiaalisesti kestävä palvelujärjestelmä tukee myös taloudellista kestävyyttä. Yhdyspintoja rakennettaessa rakennetaan myös kestävyyttä luomalla hyvinvointi- ja terveyshyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Mistä tahansa näkökulmasta muutokseen orientoituu, selvää on ainakin se, että odotetuille hyödyille on kaikilla käyttöä.

Paikallisella yhteistyöllä saadaan aikaan sosiaalisesti kestävien elinympäristöjen rakentumisessa. Ne tarjoavat asukkaille yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua, olla mukana ja vaikuttaa omiin ja yhteisiin asioihin.  Esimerkiksi Vaasan kaupunkiympäristön toimiala on kauaskantoisella yhteistyöllä osallistanut kaikki toimialat vahvistamaan mm. Ristinummi-lähiön osallisuutta, esteettömyyttä, yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta yhdessä asukkaiden kanssa huomioiden erityisesti lapset ja nuoret sekä työttömät ja ikäihmiset. Ristinummen rakennettua ympäristöä kehitetään parhaillaan ympäristöministeriön lähiöohjelman 2020-2022 avustuksilla. Uusien rakenteiden myötä kuntien ja alueiden yhteistyölle tarjoutuu entistä parempia edellytyksiä vähentää ja poistaa eriarvoisuutta.

Tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyö kunnissa on osoittautunut vaikuttavaksi, kun se integroituu toimialoilla toimintaan ja palveluihin. Myös aluetasolla on tehty kuntia tukevaa aktiivista kehittämistyötä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saralla. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimii maakunnan liiton koordinoima näihin kokonaisuuksiin keskittyvä kuntaverkosto, jossa suurin osa kunnista on allekirjoittanut Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan.

Myös Pohjanmaan hyvinvointialue tähtää arvoissaan ja palveluissaan asiakaslähtöisyyteen, tasa-arvoiseen kohteluun ja saavutettavuuteen. Tavoitteiden sisään rakentuu tosiallinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, jossa julkiset palvelut pyritään järjestämään huomioiden erityisesti syrjinnän vaarassa tai heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeet. Uudistuksen lähtökohta on tärkeä kaikille alueen asukkaille ja erityisen merkittävä useita palveluja arjessaan tarvitseville, kuten vammaisille henki­löille, ikääntyneille tai vähemmistöihin kuuluville henkilöille.

Yhdenvertainen yhteiskunta rakentuu pitkäjänteisenä kansallisella ja paikallisella yhteistyöllä, jossa toimijoilla on riittävät resurssit toteuttaa tehtäväänsä. Kesäkuussa käynnistynyt Pride-kuukausi nostaa esiin yhdenvertaisuuden tematiikkaa. Kuntaliitto on tänä vuonna Pride yhteistyökumppani ja haluamme tuoda esiin kuntien merkitystä yhdenvertaisuuden rakentajina.

Kirjoittajat:

• Maria Salenius, Erityisasiantuntija, ratkaisupäällikkö, Kuntaliitto, Hyvinvointi ja sivistys-yksikkö
  • Maria Salenius toimii tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden erityisasiantuntijana Kuntaliitossa ja vastaa Kuntaliiton strategisesta teemasta Sosiaalisesti kestävät kunnat.
• Marjo Hannu-Jama, kehittämissuunnittelija, TKI-yksikkö/ FUI-enheten, Österbottens välfärdsområde/Pohjanmaan hyvinvointialue. 
  • Marjo Hannu-Jama työskentelee Pohjanmaan hyvinvointialueella ja hänellä lisäksi pitkä kokemus Vaasan kaupungin yhdenvertaisuus ja tasa-arvoasiantuntijana.