Vuosikymmen lukiokoulutuksen rahoitusleikkauksia ‒ joko loppu näkyy?

Julkisuudessa puhutaan usein valtion panostuksesta koulutukseen. Tällöin saattaa unohtua, että valtio ei suinkaan ole suurin rahoittaja esimerkiksi perusopetuksessa, ammatillisessa koulutuksessa tai lukiokoulutuksessa.

Tarkastelen tässä blogikirjoituksessani lukiokoulutuksen rahoitusta uusimpien eli vuoden 2020 rahoitus- ja kustannustietojen pohjalta. Edellisen kerran kirjoitin aiheesta lokakuussa 2020, jolloin tarkastelin lukiokoulutuksen rahoitusta vuonna 2019.

Koulutuksen järjestäjien kustannuksissa eroja

217 kuntaa toimi lukiokoulutuksen järjestäjinä vuonna 2020. Kaupunkimaisten kuntien lukioissa opiskeli 76 prosenttia kuntien lukio-opiskelijoista, vaikka kaupunkimaisten kuntien osuus lukiokoulutusta järjestävistä kunnista oli vain 24 prosenttia. Vastaavasti 29 prosenttia lukiokoulutusta järjestävistä kunnista oli taajaan asuttuja kuntia, joiden lukioissa opiskeli 15 prosenttia kuntien lukiolaisista.

47 prosenttia lukiokoulutusta järjestävistä kunnista oli maaseutumaisia ja niissä opiskeli 10 prosenttia kuntien lukiolaisista. Pienimmät opiskelijakohtaiset kustannukset olivat kaupunkimaisten kuntien lukioissa ja suurimmat maaseutumaisten kuntien lukioissa. Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat luonnollisesti suuremmat koulutuksen järjestäjillä, joilla opiskelijamäärä oli pieni. Tässä kuvassa kuvataan opiskelijakohtaisia bruttokustannuksia eri kuntaryhmissä.

Kunnallisiin lukiokoulutuksen järjestäjiin kuului lisäksi 6 kuntien yhdessä omistamaa koulutuskuntayhtymää. Yksityisiä lukiokoulutuksen järjestäjiä oli 35. Valtiolla oli 3 lukiota ja lisäksi 7 yliopistolla oli kahdeksan lukiokoulutusta tarjoavaa harjoittelukoulua.

Valtio leikkaa ‒ ja kunnat paikkaavat

Lukiokoulutuksen nettokustannukset vuonna 2020 olivat 757 miljoonaa euroa. Nettokustannusten nousu oli vain 1,4 prosenttia vuodesta 2019. Kun opiskelijamäärä kasvoi 1,5 prosenttia, oli nettokustannusten nousu jopa pienempi kuin opiskelijamäärän kasvu.

Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmässä oleva vuoden 2020 rahoitus perustuu lukiokoulutuksen kustannuksiin vuonna 2017. Näihin kustannuksiin on lisätty kustannustason noususta johtuva indeksikorotus sekä arvio valtion asettamien uusien velvoitteiden (lukiolaki) aiheuttamista kustannuksista.

Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Valtio nimittäin leikkasi vuonna 2020 lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmästä 996,13 €/opiskelija. Laskennallista keskimääräistä yksikköhintaa alennettiin 13,6 prosenttia eli rahoitusleikkauksen suuruus oli noin sata miljoonaa euroa. Olen aiemmassa kirjoituksessani kuvannut tarkemmin leikkauksen mittaluokkaa.

Lukiokoulutuksen valtakunnallisessa rahoitusjärjestelmässä (netto) oli 652 miljoonaa euroa. Tästä valtio rahoitti 191 miljoonaa euroa. Kaikki kunnat rahoittivat lukiokoulutusta kuntien asukasperusteisen rahoitusosuuden (83,97 €/asukas) kautta 461 miljoonaa euroa.

Koska valtio oli leikannut lukiokoulutuksen rahoitusta myös vuonna 2020, joutuivat kunnat paikkaamaan valtion rahoitusleikkauksia. Kunnat rahoittivat siis asukasperusteisen rahoitusosuutensa lisäksi lukiokoulutusta vielä 105 miljoonalla lisäeurolla. Näin ollen kunnat vastasivat 75 prosentista lukiokoulutuksen rahoituksesta vuonna 2020 ja valtion rahoitusosuudeksi jäi vain 25 prosenttia.

Rahoitusleikkausten ”kymmenvuotisjuhla” lähestyy

Eduskunta hyväksyi helmikuussa 2015 hallituksen esityksen (HE 304/2014 vp) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamiseksi. Tuolloin rahoituslakiin lisättiin 23b §, jolla siihen saakka väliaikaisina toteutetut rahoitusleikkaukset muutettiin pysyviksi.

Eduskunnan muuttaessa väliaikaisen rahoitusleikkauksen pysyväksi leikkaus keskimääräiseen yksikköhintaan oli 1 012,89 euroa, käytännössä siis noin nykyisen rahoitusleikkauksen tasolla. Leikkaukset eivät kuitenkaan alkaneet vasta tuolloin.

Hallitus antoi nimittäin jo syyskuussa 2012 eduskunnalle esityksensä (HE 97/2012 vp) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta vuoden 2013 alusta lähtien. Tuolloin rahoitusleikkaukset käynnistyivät 120,68 euron suuruisena keskimääräisen yksikköhinnan leikkauksena, joka toteutettiin indeksitarkistuksista luopumisena.

Lukiokoulutuksen rahoitusleikkaukset ovat jatkuneet jo vuosikymmenen. On korkea aika lopettaa leikkaukset ja palauttaa rahoitusjärjestelmä vastaamaan todellisia kustannuksia. Onneksi kunnat ovat kantaneet kiitettävästi vastuuta lukiokoulutuksesta ja sen rahoituksesta. Olisiko jo valtionkin aika tehdä niin?