Vuodet vierii, vauhti kasvaa - Kesäkirje varhaiskasvatukselle

On jälleen aika, jolloin kunnissa pohditaan, moniko lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta kesäaikana? Onko lapsilla ylipäätään lomaa? Varhaiskasvatus ei lopu kesälläkään, vaan toimii ympäri vuoden.

Kesätoiminta ei ole millään tavalla poikkeavaa aikaa, vaan paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia noudatetaan silloinkin. On selvää, että ulkoilu ja tilanvaihdokset muuttavat toimintaa sekä henkilöstö vaihtuu lomien vuoksi normaalia enemmän. Oma tuttu päiväkotikin voi olla osan kesää suljettuna. Kunnissa kuitenkin pidetään huolta siitä, että kaikki varhaiskasvatusta kesällä tarvitsevat lapset sitä saavat. Samalla ei sovi unohtaa varhaiskasvatuksen henkilöstöä, sillä ovat hekin ansainneet hengähdystauon rankan toimintavuoden jälkeen.

Onko rattaissa jo liikaa kiviä?

Varhaiskasvatuksen haasteet ja kehittämistarpeet eivät kesäaikana häviä, vaikka vähän ehkä hengähdetäänkin. Varhaiskasvatus on kuulunut ja näkynyt, eikä pelkästään koronan, Ukrainasta tulleiden lasten tai työtaistelutoimien johdosta. Uudistuksia on tehty ja tehdään vauhdikkaasti. Lainsäädäntöä uudistettu vuosittain ja palvelun järjestämisessä muutokset on jouduttu ottamaan haltuun erittäin nopeasti.

On aiheellista kysyä, onko muutostahti jo liiankin nopea? Mediasta ja somesta paistaa uupumus ja toiveet työolosuhteiden parantamisesta. Ilman innostunutta ja motivoitunutta henkilöstöä moni uudistus jää lähtökuoppiin. On toki hyvä pitää mielessä, että vaikka yleinen kuva varhaiskasvatuksesta onkin enemmän negatiivinen, tapahtuu joka päivä upeita onnistumisia, innostunutta ja voimaannuttavaa toimintaa - siis hyvää ja laadukasta varhaiskasvatusta.

On perusteltua pohtia, tulisiko uusien lakimuutosten ja erilaisten uudistusten osalta ottaa pieni aikalisä ja antaa aikaa kehittää ja parantaa nykyisiä sekä pian voimaantulevia uudistuksia.

Riittääkö meillä rahat?

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen tarvitaan myös rahaa. Toimintaa toteutetaan noin 3,5 miljardin panostuksella joka vuosi. Asiakasmaksuina palautuva rahamäärä on pienentynyt vuosi vuodelta ja vuonna 2020 asiakasmaksut kattoivat kuntien varhaiskasvatuksesta enää vajaa 230 miljoonaa euroa. Vielä vuonna 2017 asiakasmaksuja maksettiin lähes 330 miljoonaa euroa.

Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä kasvoi aina vuoteen 2019 saakka, mutta kahden viimevuoden osalta varhaiskasvatuksessa on ollut hieman vähemmän lapsia. On todennäköistä, että korona-aika on vaikuttanut perheiden tekemiin valintoihin. 

Koska varhaiskasvatuksen järjestäminen rahoitetaan pääosin verovaroin, on selvää, että palvelun osalta tehtävät uudistukset eivät aina ole helppoja. Myös tulevat hyvinvointialueet ja tehtävät rahoitusuudistukset pohdituttavat. Miten rahamme riittävät kaiken hyvän toteuttamiseen?

Suuri kysymys, mistä kelpoinen henkilöstö?

Varhaiskasvatuksen yksi suurimmista kysymyksistä on, riittääkö henkilöstö ja voidaanko vuoteen 2030 mennessä saavuttaa haluttu henkilöstörakenne? Henkilöstötilanne on ollut haasteellinen jo pidempään, eikä nykytilanne ja pula kelpoisesta henkilöstöstä ole uusi tai edes yllättävä. Palkkausta ja työolosuhteita vaaditaan parannettavaksi ja vaatimukset ovat ymmärrettäviä, vaan eivät helppoja.

Tällä muutostahdilla on ymmärrettävää, että varhaiskasvatuksen toteuttamiseen liittyy haasteita. Myös lisääntyneiden suunnitelmavelvoitteiden ja monien muiden tehtävien valumista lasten kanssa tekevien työtehtäviksi on tullut liikaa. Kaikkia sellaisia toimia, mitkä ohjaavat lasten kanssa suoraan työtä tekeviä täyttämään lomakkeita tai vastaavia, tulee arvioida erittäin kriittisesti. Voiko olla, että olemme osin täysin omin toimin myös vaikeuttaneet ja haastaneet sitä aikaa, mitä työpäivässä on mahdollista olla tosiasiallisesti lasten kanssa?

Palkalla tai työolosuhteilla ei pelkästään voida korjata henkilöstöpulaa. On hyvä pitää mielessä, että työehtosopimuksissa olevilla kirjauksilla ei korjata sitä kaikkea, mitä varhaiskasvatuksessa tulee parantaa. Samoin meillä helposti unohtuu se, mikä nykyisessä järjestelmässä on hyvin.

Kuntaliitto teki alkuvuodesta selvityksen varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä. Selvityksemme lopputulema on huolestuttava, pelkästään palkkoja korjaamalla vuonna 2030 tavoiteltavaa henkilöstörakennetta ei voida saavuttaa. Tarvitaan ripeästi muitakin toimia tai tavoitteet on asetettava uudelleen.

Miten käy kehittämisen tulevaisuudessa?

On jännittävää nähdä, miten tämän hallituskauden jälkeen varhaiskasvatusta tullaan kehittämään. Avoinna on mm. Mitä teemme esiopetuksen osalta, tuleeko kaksivuotinen esiopetuskokonaisuus? Vai olisiko syytä tarkastella asiaa laajemmin, esimerkiksi varhaiskasvatusta ja 5–8-vuotiaiden lasten palvelukokonaisuutta kehittämällä.

Olisiko jo aika kehittää valtakunnallisesti myös perhepäivähoidon kokonaisuutta tai tunnustaa avoimesti, että kyseisestä palvelumuodosta halutaan luopua? Perhepäivähoito on kuitenkin monin paikoin erinomainen palvelukokonaisuus alueilla, missä lapsimäärä ei mahdollista päiväkotia aivan lähelle. Perhepäivähoito nauttii myös perheiden kesken arvostusta.

Kuntien kannalta olisi reilua, että mahdollisten uudistusten osalta laskelmat järjestämiskustannusten noususta tehdään realistisesti ja ne korvataan varhaiskasvatuksen järjestäjille täysimääräisesti. Varhaiskasvatukselle on viimevuosina kohdennettu erilaisina kehittämisavustuksina miljoonia euroja, tänä vuonna tähän mennessä pelkästään jo lähes 80 miljoonaa euroa.

Haluan kuitenkin muistuttaa päättäjiä siitä, että lyhytaikaiset rajatut kehittämisavustukset ovat tärkeitä, mutta niillä ei korvata vajausta perustoiminnan ylläpitämisestä ja jo vaadittujen uudistusten haltuunotosta. Olisikin tärkeää varmistaa, että varhaiskasvatuspalveluun panostetaan ja pidetään huolta siitä, että palvelun järjestäminen ei ajaudu kriisiin rahoitussyistä.

Päätössanat ja katseet tulevaisuuteen

Koska useiden politiikkatoimien tavoitteena on lisätä varhaiskasvatukseen osallistumista, on kesäkirje hyvä päättää tekemääni kuvaan yhdestä tulevaisuusnäkymästä. Jos se toteutuu pitää toimiin ryhtyä pikaisesti, jotta kaikki hyvä voidaan varhaiskasvatuksessa saavuttaa.

 

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on kehittämispäällikkö Kuntaliitossa.

Twitterissä @JLtwiitti

Kuntamarkkinat 18.-19.9.2024!

Kuntamarkkinat tarjoaa vuosittain kahden päivän ajaksi monipuolista ja ajankohtaista tietoa. Kuntamarkkinat on ideoita pulppuava julkisen sektorin vuoden suurin foorumi, joka järjestetään Kuntatalolla Helsingissä.

Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu jo mukaan!