Minna Punakallio 27.6.2022

Vuoden 2023 kuntapäätökset etenevät budjettiriiheen odotetusti

Syksyn budjettiriihessä nuijitaan pöytään viimeisiä istuvan hallituksen budjettipäätöksiä. Kunnille vuosi 2023 on monella tapaa mullistava, mutta jo linjattuihin hallituksen kuntapäätöksiin ei odoteta suuria yllätyksiä.

Päähuomion vie todennäköisesti viime kuukausina voimakkaasti kiihtynyt inflaatio ja sen talousvaikutukset. Entä pysyykö valtion ensi vuoden talousarvion taloudellinen pohja eli BKT-ennuste yhä noin prosentin volyymikasvussa vai lipsuuko hutera kasvu tästäkin?

Julkisen talouden rakenteet ja toiminnan tavoitteet muuttuvat vuonna 2023 ennennäkemättömästi. Huomattava osa muutoksista aiheutuu sote-uudistuksesta, mutta osansa tuovat myös päättyvä hallituskausi, korona-avustusten päättyminen, Ukrainassa käytävän sodan talousvaikutusten kompensointi sekä EU:n elvytyspaketin hankkeet.

Muutosten kokoluokka on vuosien 2022 ja 2023 välillä valtava mutta hyvin pirstaleinen. Kuntia saattaa kuitenkin lohduttaa se, että valtio-kunta-suhteessa kokonaisuus on viritetty lähelle neutraalia. Jos kaikki menisi ennakkolaskelmien mukaan, kuntatalous ei maan tasolla juurikaan heikentyisi valtion päätösten vuoksi.

Kuntien budjettiriihihuolet liittyvät ennen kaikkea siihen, kuinka sote-siirto ja hallituksen kunnille antamat sitoumukset toimenpiteiden neutraalisuudesta, yhdenvertaisuudesta ja lisäkustannusten kompensaatioista todellisuudessa realisoituvat.

Näin isoissa siirtymävaiheissa tulee aina eteen lisää pirullisia ja ratkottavia ongelmia. Esimerkiksi jo toteutettujen palkkaharmonisointien vaikutukset alueiden välillä tai sote-muutoskustannukset on otettava budjettiriihessä vakavasti. Oma roolinsa kuntien talouden iskukyvyssä on myös kuntiin äskettäin valittujen päättäjien sitoutumisella tulevien vuosien kestävyystavoitteisiin.

Mitkä kuntapäätökset loppuvat tai siirtyvät 2023?

Vuonna 2023 kunnista siirtyy pois iso joukko sote-toimintaan liittyviä vastuita ja hallituksen rahoituslinjauksia. Euromääräisesti keskeisimpiä tällaisia päätöksiä ovat hoivamitoituksen nostaminen 0,7:ään, hoitotakuun tiukentaminen, rintamaveteraanien palvelut, kotihoidon ja omaishoidon kehittäminen sekä esimerkiksi lastensuojelun jälkihoito-oikeuden laajennus.

Julkisen talouden suunnitelman kehysurassa sote-toimien siirtyminen pois kunnilta toteutetaan neutraalisti: kuntatalouden menojen oletetaan supistuvan saman verran kuin kuntien valtionosuusrahoituksen. Siirtyvien tehtävien ja valtionrahoituksen todellinen suhde ei selviä vuosina 2023–2024, sillä tuolloin ei sote-lainsäädännöstä johtuen tehdä lainkaan kuntien ja valtion välistä perinteistä rahoitusvastuiden tarkistusta.

Yksittäisissä kunnissa sote-siirto ei toteudu neutraalisti, sillä kunnan sote-kustannukset ja leikattavan rahoituksen suhde harvoin osuvat edes samaan ilmatilaan. Alustavien laskelmien mukaan sote-uudistus heikentää vajaan 200 kunnan talouden tasapainoa ja vahvistaa yli sadan kunnan taloutta.

Valtion kuntalinjauksista poistuu vuonna 2023 päätöksiä myös viimeisten koronatukitoimien päättyessä vuoden 2022 aikana. Kuluvana vuonna euromääräisesti merkittävin tuki on hallituksen koronastrategiaan liittyvä terveysturvallisuuden korona-avustus kunnille. Sen tarkempia laskentaperusteita odotetaan lausuntokierrokselle kesä-heinäkuun taitteessa.

Korona-avustuksia on kohdennettu tänä vuonna vähäisemmässä määrin myös joukkoliikenteeseen ja opetustoimeen. Suurin osa valtion korona-avustuksista kunnille toteutettiin vuosina 2020 ja 2021.

Marinin hallitus on edistänyt tavoitteitaan myös lukuisilla määräaikaisilla valtionavustushankkeilla eli tulevaisuusinvestoinneilla, jotka päättyvät viimeistään tänä vuonna. Yhteensä näitä investointeja on kohdennettu vuosille 2020–2022 noin 2 miljardin euron edestä; kuntien osuus vuonna 2022 on reilu 300 miljoonaa euroa. Aiempina vuosina summa on ollut hieman suurempi.

Kuntakentän isoja ja useille vuosille jakautuneita tulevaisuusinvestointihankkeita ovat olleet:

perusopetuksen (67,1 milj. €) ja varhaiskasvatuksen (55,9 milj. €) laatu ja tasa-arvo
ammatillisen koulutuksen opettajien ja ohjaajien palkkaaminen (51,8 milj. €)
mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittäminen (39 milj. €)
varhaiskasvatuksen laatu- ja tasa-arvo-ohjelma (30 milj. €)
lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelma (9 milj. €)
varhaiskasvatuksen uudistuksen toimeenpanon tuki (8,8 milj. €)
alueiden elinkeinoelämän tukeminen (23,2 milj. €)
kunnossapitoavustus asuntojen muuttamiseksi ikääntyneille sopivaksi (10 milj. €)

Lisäksi kunnissa on toteutettu monia muita pienempiä tulevaisuusinvestointihankkeita.

Hallituskauden kuntapäätökset jo maalissa

Marinin hallituksen päätösten arvioidaan kasvattavan julkisen talouden nettomenoja pysyvästi noin 2,5 miljardia euroa. Kuntien toimeenpantavaksi vuonna 2023 ja sen jälkeen jää tästä noin 400 miljoonan euron kokonaisuus. Merkittävin yksittäinen toimi lienee oppivelvollisuuden pidentäminen.

Suurin osa hallituksen kuntapäätöksistä on aloitettu hallituskauden alussa. Uusia tai kustannusvaikutuksiltaan kasvavia toimenpiteitä ei juuri käsitellä budjettiriihessä tai viedä ensi vuonna kunnissa eteenpäin.

Yksi toimi on varhaiskasvatuksen tukea koskeva varhaiskasvatuslain muutos, joka lisää kuntien kustannuksia ja valtionosuusrahoitusta vuonna 2023 noin 8,8 miljoonalla eurolla. Oppivelvollisuuden pidentämisen kustannukset ja lisärahoitus eivät ensi vuonna kohdistu juurikaan perusopetuksen ja kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, vaan ne näkyvät toisen asteen oppilaitoksisissa.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden mitoitukseen tehdään 2023 kuitenkin muita isoja toimia. Valtionosuuden kehystasoa korjataan 344 miljoonalla eurolla, momenttiin tehdään lakisääteinen indeksikorotus ja perustoimeentulotuen rahoitusosuutta tarkistetaan toteutuman perusteella.

Valtion määrärahoja heiluttavat lähivuosina myös Venäjän sodan vaikutukset, kuten menokehystason uusi poikkeuslauseke. Vuoden 2023 kehysylitys on arvioitu reiluun kahteen miljardiin euroon. Sota näkyy kuntataloudessakin. Hallitus on luvannut maksaa kunnille korvausta ukrainalaisille pakolaisille myönnetyistä palveluista, kuten majoituksesta, varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, terveydenhuollosta sekä välttämättömistä sosiaalipalveluista.

Ukrainalaispakolaisten auttaminen näkyy jo kuluvan vuoden talousarviossa. Ensi vuodelle OKM:n hallinnonalalle on varattu lisämäärärahoja muun muassa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen valmistavaan opetukseen. OKM:n valtionosuutta kasvattavat myös inflaatiotarkistukset ja ammatillisen koulutuksen rahoituspohjan vahvistaminen. Lisämäärärahoja on varattu kotoutumiskorvauksiinkin.

Vuodelle 2023 tehdään myös uusi, vaikkakin pienehkö, valtionosuusleikkaus. Hallitus päätti vuoden 2021 kehysriihessä 370 miljoonan euron sopeutuspaketista, joka jakautuu monille eri hallinnonaloille. Paketilla pienennettiin kehysten ylityspainetta vuosina 2022–2023. Osana pakettia kuntien valtionosuuteen kohdistetaan ensi vuonna jälleen uusi, pysyvä leikkaus: 44 miljoonaa euroa vuonna 2023, minkä jälkeen se pienenee 33 miljoonaksi euroksi vuodesta 2024 lähtien.

Eri hallinnonaloilla tapahtuu ensi vuonna myös monia muita kuntatoimia, joista voi lukea lisää kevään 2022 julkisen talouden suunnitelmasta tai kuntatalousohjelmasta. Käsittelemme omia budjettiriihitavoitteitamme elokuussa.