Venäjän hyökkäys Ukrainaan luo Euroopan rajalle uuden rautaesiripun ja heikentää rajusti tulevaisuudennäkymiä

Venäjä käynnisti 24. helmikuuta 2022 Valko-Venäjän tuella sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Aseiden ohella sotatoimia käydään myös muilla rintamilla, kuten informaation levityksessä.

Yhtenä tavoitteena on vahvistaa Venäjän asemaa suhteessa länteen vaihtamalla Ukrainan poliittinen johto ja liittämällä Ukraina osaksi Venäjän etupiiriä. Venäjä on kuitenkin kohdannut Ukrainassa odotettua voimakkaampaa vastarintaa, ja sotilaiden eteneminen Ukrainassa on edennyt Venäjän näkökulmasta hitaasti. Sotatoimet ovat käynnistäneet Euroopassa myös mittavan pakolaisaallon.

Euroopan unioni, Yhdysvallat ja monet muut maat ovat tuominneet Venäjän sotatoimet ja asettaneet Venäjälle ja sen yksittäisille kansalaisille laajoja talouspakotteita. Toistaiseksi ne eivät kuitenkaan koske energiamarkkinoita, joten Venäjä saa yhä huomattavia tuloja muun muassa öljyn ja maakaasun myynnistä.

Monet maat, kuten Suomi, ovat antaneet Ukrainalle sotilaallista ja humanitaarista apua. Useat yritykset ovat vetäneet liiketoimintojaan pois ja jäädyttäneet investointisuunnitelmia Venäjällä. Samalla Venäjän investointi- ja yhteistyösuunnitelmat Euroopassa ovat kariutumassa.

Ensimmäisten arvioiden mukaan Venäjän BKT putoaa sanktioiden vuoksi vuonna 2022 noin 10–15 prosenttia. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ovat suuremmat. Sodan etenemiseen ja vaikutuksiin liittyy tässä vaiheessa luonnollisesti suurta epävarmuutta.

Vaikutukset Suomen kansantalouteen

Sodan vaikutuksia Suomeen on tässä vaiheessa mahdotonta arvioida luotettavasti, koska sen kestosta ja lähikuukausien tapahtumista ei voi sanoa mitään varmaa. Sota kuitenkin väistämättä pienentää aikaisemmin ennustettua talouskasvu-uraa. Venäjän taloudelle asetettujen sanktioiden negatiiviset vaikutukset ulottuvat myös Suomeen, erityisesti niihin yrityksiin, jotka eivät löydä raaka-aineelleen, tuotteilleen tai palveluilleen korvaavia markkinoita.

Yle on koonnut esimerkinomaisen listan yrityksistä, jotka ovat vetäytymässä Venäjän markkinoilta pakotteiden tai imagosyiden vuoksi. Osa on jäädyttänyt Venäjälle suuntautuvat uudet investoinnit, ja irtautumista Venäjän energiatuonnista mietitään nyt laajasti koko Euroopassa.

Suomessa on Jyrki Ali-Yrkön ja Tero Kuusen arvion mukaan noin 2 100 Venäjän vientiä harjoittavaa yritystä. Jos niiden Venäjän vienti loppuisi totaalisesti, vaikutus olisi Suomen talouden kokoon suhteutettuna noin prosentti bruttokansantuotteesta. Myös valtiovarainministeriö on päätynyt alustavissa arvioissaan samaan suuruusluokkaan.

Ensi vaiheessa Venäjän viennin pysähtyminen näkyisi Suomessa joidenkin yritysten yt-neuvotteluina ja halvempina kuluttajahintoina, jos Venäjän vientiin tarkoitetut tuotteet myydäänkin Suomessa. Sotatoimien pitkittyminen ja vastatoimet länsimaiden talouspakotteille sekä vetäytymiselle Venäjän markkinoilta, esimerkiksi ulkomaisten yritysten omaisuuden realisointi Venäjän valtiolle, voivat kasvattaa Venäjän vientitoiminnan kansantaloudellisia tappioita huomattavasti.

Venäjä ja Ukraina vievät maailmanmarkkinoille muun muassa öljyä, maakaasua, viljaa ja lannoitteita. Suomi ostaa Venäjältä erityisesti öljyä, mutta se ei ole energiariippuvainen Venäjästä, toisin kuin moni muu EU-maa, kuten Saksa ja Iso-Britannia. VATT:n mukaan Suomen teollisuus on muutenkin monia kilpailijamaita vähemmän riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joten Suomen talouden kansainvälinen kilpailukyky ei ole tällä hetkellä erityisessä vaarassa.

Lisätietoa Venäjän ulkomaankaupan rakenteesta ja Venäjän integroitumisen tilasta muiden maiden kanssa ennen sotatoimia löytyy oheisesta Suomen Pankin tutkimusjulkaisusta.

Sota näkyy energia- ja raaka-ainemarkkinoilla välittömästi hintojen nousuna, kun muiden kuin Venäjän tuottamien raaka-aineiden kysyntä ylittää nopealla aikavälillä tarjonnan. Etla on arvioinut, että Venäjän tuottaman öljyn poistuminen kokonaan maailmanmarkkinoilta nostaisi 95-oktaanisen bensiinin litrahintaa Suomessa noin 50 sentillä nykyisestä noin kahdesta eurosta.

Pidemmällä aikavälillä Venäjän tuottamat raaka-aineet ovat korvattavissa muiden maiden vastaavilla raaka-aineilla, vähemmän fossiilista energiaa vaativilla tuotantomenetelmillä tai vähemmän energiaa vaativilla kuluttajien toimintatavoilla.

Raaka-aineiden ja yritysten tuotantokustannusten nousu välittyy nopeasti kuluttajahintoihin ja inflaatioon, jonka pitkäkestoinen kasvu heikentää kuluttajien ostovoimaa ja vähitellen myös yksityistä kulutusta. Jos inflaatiopaineet välittyvät myös palkankorotusten tasoon, palkkainflaatiosta voi syntyä itseään ruokkiva kierre.

Hintojen nousuakin suurempi vaikutus kulutukseen ja investointien kehitykseen voi syntyä sodan aiheuttamasta epävarmuudesta, tulevaisuudenuskon heikentymisestä, eristäytymisestä ja maariskistä, joka liittyy Suomen ja Venäjän maantieteelliseen läheisyyteen ja tiiviisiin talouskytköksiin. Epävarmuuden lisääntyminen näkyy jo maaliskuun alun luottamusindikaattoreiden lukemissa sekä lukuisten investointihankkeiden pysäyttämisessä.

Joitain merkkejä on nähty myös epävarmuuden leviämisestä varjostamaan koko Suomen kansantaloutta. Esimerkiksi osa ulkomaisista turisteista on perunut Suomeen kohdistuneita matkavarauksia. Epävarmuuden lisääntyminen näkyy myös osakemarkkinoilla, joilla Suomen osakekurssit laskeneet enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Rahoitusmarkkinoilla sodan vaikutusten hinnoittelu on vielä alkuvaiheessa, mutta korkomarkkinoilla turvasatamien merkitys on korostunut ja Suomen valtion korkoero Saksaan noussut. Toisaalta raha on esimerkiksi Euroopassa yhä hyvin edullista.

Keskuspankit joutuvat ottamaan lähiaikoina kantaa energiaan liittyvien hintapaineiden ja inflaation hillitään sodan varjostamissa oloissa, joissa kansantalouteen ei saisi kohdistaa uusia, reaalitaloutta heikentäviä tekijöitä. Vaatimukset uusista elvytyspaketeista, erityisesti liittyen EU-maiden vihreään siirtymään, ovat lisääntyneet.

Suomen kansantalous ei siis ole vajoamassa nopeasti uuteen, jyrkkään taloustaantumaan. Venäjä-kytkösten merkitys kansantaloudessamme on muita maita suuremmasta merkityksestä huolimatta rajallinen, ja kansantalouden kasvu-uraan vaikuttaa vielä vahva ”koronaperintö”. Etlan mukaan tässä vaiheessa ennakoitavat sotatoimet eivät estä koronan väistymisestä seuraavaa maailmanlaajuista palveluiden avautumista sekä tavaratuotannon ja -kaupan jatkumista.

Vaikutukset Suomen kuntatalouteen

Sodalla on valtavasti vaikutuskanavia Suomen kansantalouteen. Hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös julkisen sektorin menoihin ja tuloihin sekä kuntatalouteen.

Kuntien ja kuntayhtymien talouden ohella sota vaikuttaa myös kuntaomisteisten yhtiöiden kannattavuuteen. Yksi voimakkaimmin kärsivistä hankkeista lienee Fennovoima, josta valtaosan omistaa Voimaosakeyhtiö SF. Yhtiön taustalla on suuryritysten ohella runsaasti myös kuntien omistamia energiayhtiöitä.

On liian aikaista arvioida, miten voimakkaita vaikutuksia sodasta aiheutuu Suomen julkiseen talouteen ja millä aikataululla ne kumuloituvat. Ensimmäiseksi vaikutukset näkyvät menopaineina lähinnä valtiontaloudessa: uusina puolustustoimintaan, turvallisuuteen, varautumiseen ja maahanmuuttoon liittyvinä määrärahatarpeina.

Myös kuntien huoltovarmuuteen, häiriöihin ja hybridivaikuttamiseen liittyvä varautumistoiminta on tarkistettava tai otettava työn alle. Kunnille aiheutuu menopaineita myös ukrainalaisten turvapaikanhakijoiden tai tilapäisen suojelun direktiivin perusteella maahan tulleiden henkilöiden palveluiden, kuten terveyspalveluiden, varhaiskasvatuksen tai opetuksen, järjestämisestä.

Vaikutukset riippuvat maahan tulevien henkilöiden lukumäärästä ja heidän maahantulostatuksestaan. Jos Venäjän sota Ukrainassa pitkittyy ja nostaa Suomessa työttömyyttä, kunnille aiheutuu työttömyyden hoidosta lisäkustannuksia niin sosiaaliturvan kuin työttömien palveluiden muodossa. Työttömyyteen liittyvät kustannukset keskittyvät tyypillisesti suurille kaupungeille.

Venäjän hyökkäyksellä on väistämättä vaikutuksia myös julkisen sektorin verokertymiin. Kuntatalous ei ole kuitenkaan verovaikutusten etulinjassa, vaan ensimmäiset vaikutukset aiheutunevat kulutusveroihin. Myös yhteisöveroon välittyvät vaikutukset kohdistuvat voimakkaammin valtioon, sillä kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on pienempi kuin valtiolla.

Kuntien merkittävin vero on kunnallisvero. Kunnallisveroa maksetaan myös etuuksista, mikä tasaa kunnallisverotuottoihin kohdistuvia heilahteluja. Sodalla ei ole juuri vaikutusta kiinteistöverotuksen tuottoon.

Venäjän sotatoimet ovat järkyttäneet suomalaisen yhteiskunnan luottamusta ja tulevaisuudenuskoa jo rajusti. Sodan leviäminen muihin maihin on riski, johon pitää varautua. Myös Venäjän yhteiskuntarakenteen nopeisiin muutoksiin ja mahdolliseen pakolaistulvaan Venäjältä on varauduttava.