Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne - Julkisen keskustelun kestoaihe

Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen muutoksesta on viime aikoina käyty vilkasta keskustelua. Varhaiskasvatuksen yksi suurimmista kysymyksistä on, riittääkö henkilöstö lapsimäärän kasvaessa varhaiskasvatuksessa ja voidaanko samalla vuoteen 2030 mennessä saavuttaa haluttu henkilöstörakenne?

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen on ottanut asiaan kantaa STT:n haastattelussa (Helsingin sanomien uutinen). Ministeri esittää, että vastaisuudessa varhaiskasvatuksen järjestäjät voisivat helpommin palkata AMK-taustaista henkilökuntaa. Ministerin näkemyksen mukaan viime vaalikauden lakimuutos rajasi AMK-taustaisien sosionomien mahdollisuutta toimia varhaiskasvatuksen tehtävissä.

Kuntaliitto kannattaa edelleen sitä, että varhaiskasvatuksessa tulee vuoteen 2030 mennessä 2/3 osaa henkilöstöstä olla korkeakoulututkinnon suorittaneita. Voidakseen siis toimia varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävissä, tulee työntekijällä olla suoritettuna riittävät opinnot joko yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjille enemmän harkinnan mahdollisuutta

Kuntaliitto pitäisi tarkoituksenmukaisena sitä, että opettajien tai sosionomien määrää ei varhaiskasvatuslaissa määriteltäisi tämän tarkemmin. Varhaiskasvatuksen järjestäjällä tulisi olla mahdollisuus harkita millaista osaamista eri toimipisteissä tarvitaan enemmän ja huolehtia siitä, että toimipisteissä on laissa määritelty määrä mainittuja korkeakoulututkinnon suorittaneita osaajia. Sen enempää opettajien kuin sosionomienkaan keskinäistä määrää ei tulisi tarkemmin laissa määritellä.

Tällä hetkellä varhaiskasvatuslaissa vaaditaan, että korkeakoulutetusta henkilöstöstä vähintään puolen tulee olla varhaiskasvatuksen opettajia vuoteen 2030 mennessä. Jatkossa varhaiskasvatuksen sosionomin koulutuksella ei enää voi toimia varhaiskasvatuksen opettajana, mikäli opintoja ei ole suoritettu 31.7.2023 mennessä.

Kuntaliiton laskelmien mukaan tarvitsisimme nykyisten aloituspaikkojen lisäksi 1000 uutta aloituspaikkaa tai ulkomaalaista korkeakoulutettua työvoimaa vuoteen 2030 mennessä, jotta lainmukaiset kelpoisuusvaatimukset voidaan täyttää.

Miten pärjää päiväkodin johtaja?

Kuntaliitto haluaa nostaa keskusteluun lisäksi päiväkodin johtajien tilanteen. Päiväkodin johtajista, jotka olisivat kelpoisia toimimaan ko. tehtävässä myös 2030 jälkeen, on pulaa jo nyt. Varhaiskasvatuslain osalta päiväkodin johtajan kelpoisuus on määritelty erittäin kapea-alaisesti. Lain uudistuksen myötä tulevaisuudessa päiväkodin johtajalla on oltava varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja lisäksi nimenomaisesti kasvatustieteen maisterin tutkinto.

Kuntaliiton käsityksen mukaan tämä sulkee sosionomeilta joustavan siirtymisen päiväkodin johtajan tehtävään tai tekee siitä erittäin haastavan. Lakimuutoksen jälkeen esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto (sosionomi YAMK) ei enää riitä päiväkodin johtajan tehtävään.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan johtamistehtävässä vaaditun osaamisen voi saada myös ammattikorkeakoulussa suoritetun ylemmän korkeakoulututkinnon kautta. Kuntaliitto esittää, että päiväkodin johtajan kelpoisuutta tulisi muuttaa siten, että varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomitutkinnon lisäksi vaaditaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.  

Kuntaliitto muistuttaa, että henkilöstötilanne on ollut haasteellinen jo pidempään, eikä nykytilanne ja pula kelpoisesta henkilöstöstä ole uusi tai edes yllättävä. Kuntaliitto teki alkuvuodesta selvityksen varhaiskasvatuksen henkilöstön riittävyydestä. Selvityksemme lopputulema on huolestuttava, pelkästään palkkoja tai työolosuhteita korjaamalla vuonna 2030 tavoiteltavaa henkilöstörakennetta ei voida saavuttaa. Tarvitaan ripeästi muitakin toimia.