Uusi lukuvuosi käynnistyy ja eduskuntavaalit lähestyvät
Kesälomien jälkeen olemme jälleen palanneet työn ja opiskelun pariin. Enää ei voi yksiselitteisesti puhua paluusta työpaikoille, mutta työt ovat käynnistymässä ehkä hiukan toisenlaisissa tunnelmissa kuin viime syksynä. Etätyösuosituksista on luovuttu, mutta etä- ja lähityön vuorottelu on tullut yhä selkeämmin osaksi työelämää. Viimeistään nyt ollaan luomassa työpaikoille pelisääntöjä, joiden avulla voidaan pitää yhteisöllisyys ja yksilölliset tarpeet tasapainossa. Ihmisten kohtaaminen ja kontaktit luovat elämään ja siten myös työelämään merkityksellisyyttä.
Koulut ja oppilaitokset ovat toimineet poikkeuksellisissa olosuhteissa yli kaksi vuotta. Keväällä 2020 korona pakotti sulkemaan kaikki koulut lähiopetukselta ja lukuvuosina 2020–21 ja 2021–22 toimittiin paikallisen tautitilanteen mukaisesti. Tilanteet saattoivat vaihdella paljonkin maan eri alueilla, mutta tilanne on kuormittanut kouluja ja henkilöstöä.
Tämän vuoden keväällä alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan vaikutti myös kuntien ja koulujen toimintaan. Monissa kunnissa käynnistettiin ensimmäistä kertaa valmistavan opetuksen ryhmiä. Nämä runsaat kaksi vuotta ovat osoittaneet kuntien kyvyn vastata nopeasti poikkeaviin olosuhteisiin, mikä on tärkeää, koska toimivat peruspalvelut luovat turvallisuutta.
Perusopetuksen paluu aikaan ennen koronaa
Perusopetuksen osalta palataan tavallaan takaisin koronaa edeltävään aikaan eli koulut alkavat lähiopetuksessa. Poikkeuksellisia opetusjärjestelyjä koskeva perusopetuslain § 20 a voimassaolo päättyi 31.7.2022. Poikkeuksellisissa opetusjärjestelyissä opetusta on voitu antaa etäopetuksena. Korona tulee edelleen vaikuttamaan koulujen toimintaan, koska tulemme sairastumaan siihen edelleen. Henkilöstön sairauslomat ja oppilaiden poissaolot hoidetaan normaaliin tapaan.
Syyslukukauden aloitus tässä uudessa tilanteessa vaatii kouluilta ja opetuksen järjestäjiltä valmiutta palauttaa oma toimintansa vallitseviin olosuhteisiin ja voimassa olevaan lainsäädäntöön. Tieto muuttuneesta tilanteesta tulee olla selkeästi myös huoltajien tiedossa. Tilanteet voivat muuttua ja sen vuoksi opetuksen järjestäjän on hyvä jatkossakin seurata koronaepidemiatilanteen kehittymistä ja mahdollisia vaikutuksia opetuksen järjestämiseen.
Myös ukrainalaisten oppilaiden määrän suomalaisissa kouluissa arvioidaan lisääntyvän. Tilanteet eri kuntien välillä tulevat olemaan hyvin erilaisia. Kunnat ja koulut tarvitsevat tukea opetuksen järjestämiseen ja siihen Kuntaliiton asiantuntijat ovat valmiina.
Eduskuntavaalit siintävät keväässä 2023
Pääministeri Marinin hallituksen hallitusohjelman toimeenpano on myös loppusuoralla. Eduskunta käsittelee hallituksen viimeisiä lakiesityksiä vielä syysistuntokaudella. Tämän hallituksen merkittävin koulutuspoliittinen uudistus on ollut oppivelvollisuuden laajentaminen. Toista vuotta voimassa ollut uudistus laajenee nyt syksyllä taas uuteen ikäluokkaan. Uudistuksen vaikutuksia seurataan jatkuvasti, mutta koko uudistuksen taloudellisia vaikutusten arviointeja joudutaan vielä odottamaan.
Eduskuntavaalit käydään vuoden 2023 huhtikuussa. Puolueet viimeistelevät eduskuntavaalitavoitteitaan ja myös monet muut tahot viilaavat tavoitteitaan tulevaan hallitusohjelmaan, näin mekin Kuntaliitossa. Hallitusohjelmatavoitteemme julkaistaan myöhemmin syksyllä.
Yksi keskeinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle tulee olla se, että koulutuspalveluiden toteuttamisessa tulee mahdollistaa monenlaisia ja joustavia järjestämistapoja, myös kuntien ja koulutuksen järjestäjien välisenä yhteistyönä.
Monet väestönkehitykseen liittyvät seikat kiihdyttävät kuntien eriytymiskehitystä. Kasvukeskukset vahvistuvat, kun taas useat alueet menettävät asukkaitaan. Alhainen syntyvyys vaikuttaa merkittävästi kuntien edellytyksiin järjestää laadukasta perusopetusta. Kuntaliitto on käynnistämässä yli 40 kunnan kanssa hanketta, jossa haetaan ratkaisuja perusopetuksen järjestämiseen erilaistuvissa kunnissa. Kunnilla tulee olla palveluiden järjestämisessä mahdollisuus erilaisiin ratkaisuihin, ja sen vuoksi tarvitsemme mahdollistavaa lainsäädäntöä.
Vuoden vaihde tuo historiallisen muutoksen
Vuoden vaihteessa tapahtuu kuntien näkökulmasta historiallinen uudistus. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Kunnissa sivistyspalveluiden merkitys kasvaa. Kasvatus, koulutus, kulttuuri, liikunta ja nuorisotoiminta muodostavat kuntien keskeisen tehtäväkentän yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kanssa. Hyvinvointialueuudistus on myös kuntauudistus.
Kuntien valmistautuminen tähän muutokseen jatkuu tiiviinä. On selvää, että kuntien talouteen liittyvät kysymykset ovat olleet keskiössä, mutta on hyvä huolehtia myös siitä, että kunnan oma organisaatio vastaa muuttuvaa tilannetta ja että kunnalla on hyvät yhteistyörakenteet hyvinvointialueiden kanssa. Kuntalaisen hyvinvoinnin näkökulmasta on tärkeää, että palvelut toimivat saumattomasti huolimatta siitä kuuluuko palvelu kunnan vai hyvinvointialueen vastuulle.
Uskallan ja haluan toivoa, että varhaiskasvatuksessa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa päästään tänä syksynä lähemmäs normaalia arkea. Arkea, jossa niin lapsilla kuin aikuisillakin on turvallinen ja hyvä olo.
Mukaan verkostoperuskoulu-hankkeen päätösseminaariin!
Hankkeessa on haettu uudenlaisia ja joustavia ratkaisuja sekä yhteistyötä koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaamiseksi.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää