Turvallisuusosaaminen on osa sote-alan osaajan ammattitaitoa

Korona ja sota Ukrainassa ovat horjuttaneet meistä monen turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tarve on kuitenkin yksi ihmisen perustarpeista, minkä takia myös sote-alan ammattilaisten osaamisen lisääminen tämän aiheen osalta on erittäin ajankohtaista.

Turvallisuuden tunteen syntymisellä on merkitystä niin asiakkaan, potilaan kuin työntekijänkin hyvinvoinnille. Sosiaali- ja terveysalalla turvallisuuteen vaikuttavia keskeisiä tekijöitä ovat henkilöstön osaaminen ja lääkehoidon sekä käytettävien laitteiden turvallisuus. Erityisesti inhimilliset tekijät, eli ihmisten toiminta, vaikuttavat turvallisuuden tunteeseen.

Turvallisuuden kehittäminen ei ole ydinfysiikkaa, vaan yksinkertaisia arkipäivässä tehtäviä havaintoja ja tekoja. Turvallisuuden kehittämisessä ei ole hyödyllistä etsiä syyllisiä, vaan tarvitaan pikemminkin avoimuutta virheistä oppimiselle ja rohkeutta tuoda kehittämisen kohteita keskusteltavaksi.

Sosiaali- ja terveysalan asiakkaiden tietotaso lisääntyy koko ajan. Myös heidän vapautensa valita palveluiden tuottaja lisääntyy. Toimintaympäristön hyvä turvallisuustaso ja henkilöstön turvallisuusosaaminen voivat olla keskeisiä kriteereitä palveluntuottajan valinnassa tulevina vuosina.

Turvallisuuden kehittäminen ja riskienhallinta ovatkin keskeinen osa sotealan toimintayksiköissä toteutettavaa omavalvontaa. STM on asettanut potilas- ja asiakasturvallisuuden strategian vuosille 2022–2026 laadittavaan toteuttamissuunnitelmaan keskeisiksi kehittämisen kohteiksi sotealan omavalvontaohjelman luomisen sekä alan ammattilaisten turvallisuusosaamisen varmistamisen läpi työuran.

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristöt ovat hyvin moninaisia niin asiakkailtaan ja potilailtaan kuin kooltaankin. Tästä johtuen alan ammattilaiset kohtaavat työssään hyvin erilaisia turvallisuutta vaarantavia tekijöitä, kuten koko väkivallan uhkan kirjon, kiirettä, johtamisen ongelmia, tartuntatauteja, omaisten ja läheisten kasvavia vaatimuksia, asiakkaiden moniongelmaisuutta ja muita vastaavia ongelmia. Tämä luo haasteita osaamisen varmistamiselle.

Henkilöstön hyvinvoinnin kannalta on kuitenkin keskeistä, että ennakoidaan riittävästi turvallisuutta vaarantavat tekijät. Toimintayksiköiden johdon ja henkilöstön yhdessä toteuttama vaarojen tunnistaminen sekä arviointi on yksi hyvä keino tarjota henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä ja näin lisätä työhyvinvointia.

Kirjoittajat

Outi Klemetti-Talvinen

Lehtori 

Hyvinvointiala (Ensiapu ETK / Työturvallisuuskortti / SosTer Turvallisuusosaaja -kurssinjohtaja)

040 1994 191

outi.klemetti-talvinen(a)sataedu.fi

 

Tarja Tenkula

Kuntaliiton erityisasiantuntija (Hyvinvointi, Terveyden edistäminen ja turvallisuus)

0400 623531

tarja.tenkula@kuntaliitto.fi