Talouskatsaus: Vuoden 2021 talouspyrähdys lämmittää vielä vuotta 2022

Koronapandemian pitkittymisestä ja aaltoilusta huolimatta iskut kansantalouden kasvulukuihin ovat olleet Suomessa lievempiä kuin esimerkiksi finanssikriisin ja 1990-luvun alun lamassa. Bruttokansantuotteen lasku vuonna 2020 jäi huomattavasti pienemmäksi kuin EU-alueella keskimäärin, ja viime vuonna käynnistynyt elpyminen on jatkunut loppuvuonna tasaisesti.

Vuonna 2020 bruttokansantuotteen volyymi laski 2,8 prosenttia, mutta joillakin toimialoilla, kuten majoituksessa, ravitsemuksessa sekä liikenteessä, talouden heikentyminen on ollut kansantalouden keskiarvolukuja huomattavasti jyrkempää. Kysyntäeristä taantuma näkyi erityisesti viennin ja yksityisen kulutuksen rajuna supistumisena.

Sannan Marinin hallitus on monien muiden maiden rintamassa torjunut koronapandemiaan liittyneiden rajoitustoimien taloudellisia menetyksiä lukuisilla eri tukikierroksilla. Tukitoimet ovat loiventaneet talouden iskua mutta samalla velkaannuttaneet valtiontaloutta voimakkaasti. Kuntatalous pysyi vuonna 2020 tasapainossa hyvän verokehityksen, valtion koronatukien sekä joistakin rajoitustoimista aiheutuneiden menosäästöjen vuoksi.

Kasvu ponnisti vuonna 2021 koronakuopasta suhdanteen harjalle

Suomen kansantalous kääntyi huhtikuussa 2021 reippaaseen kasvuun alkuvuoden rajoitustoimien ja heikon talouskehityksen jälkeen. Ennakollisten suhdannetietojen mukaan talouskasvu jatkui pirteänä koko loppuvuoden ajan, vaikka aaltoilevat koronatartunnat, joulukuussa käyttöönotetut uudet rajoitustoimet, epävarmuuden lisääntyminen, inflaation kiihtyminen ja kustannuspaineiden nousu jättävät vuoden 2021 lopullisiin kasvulukuihin varmasti vielä jälkensä. Suomen Pankki on arvioinut, että tuotantokapeikot saattavat pienentää viime vuoden BKT:n kasvua noin 0,5 prosenttiyksiköllä.

Tässä vaiheessa näyttää, että viime vuoden BKT:n volyymin muutos asettuu 3,5–4 prosentin tuntumaan. Kasvua on ylläpitänyt loppuvuonna erityisesti tavaroiden ja palvelujen vienti sekä kulutus. Kansantalouden vuoden 2021 tilastolukuja käydään Kuntaliiton Pääekonomistin palstalla tarkemmin läpi keväällä, kun Tilastokeskuksen ennakkoluvut vuodesta 2021 valmistuvat.

Neljännesvuositilastojen perustella on kuitenkin jo selvää, että kansantalouden tuotantoluvut nousivat koronaa edeltävälle tuotannon tasolle jo vuoden 2021 toisella neljänneksellä. Koronaa edeltävälle kasvu-uralle päästään ennusteiden mukaan vasta myöhemmin.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisten määrän kasvu oli vuoden 2021 alkupuolella hurjaa, sillä jo tuolloin saavutettiin koronapandemiaa edeltävä työllisten määrän taso. Vuosikeskiarvioilla mitattuna työllisyys kasvoi vuoden 2021 aikana 60 000 hengellä ja työllisyysaste oli 72,3 prosenttia.

Joulukuussa työllisyysasteen trendi oli jo 73,5 prosentissa. Työllisyyden kasvu on kuitenkin painottunut osa-aikatyötä tekeviin, eli tehdyt työtunnit eivät ole lisääntyneet vastaavassa suhteessa.

Työttömien määrä väheni työvoimatutkimuksen mukaan 16 000 hengellä vuonna 2021. Työttömyysasteen trendi ei kuitenkaan ole saavuttanut vielä pandemiaa edeltävää tasoa. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoima pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt viime kuukausina pieneen laskuun, mutta pitkäaikaistyöttömyyden kasvu koronapandemiaa edeltäneestä tasosta on huima: noin 44 000 henkeä. Joulukuussa 2021 työttömistä työnhakijoista oli kuntakokeilujen asiakkaana noin 145 000 henkilöä.

Elpymisen vauhti hiipuu vuonna 2022, koronapandemia ei väisty

Koronan tartuntaluvut nousivat joulukuussa 2021 rajusti omikron-variantin myötä. Tartuntojen hidastamiseksi ja sairaalakapasiteetin hallitsemiseksi käynnistetyt uudet rajoitustoimet, niiden kesto ja epidemiatilanteen heikennyksen voimistama kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamusindikaattorin lasku vaikuttavat vuodenvaihteen talouskehitykseen. Rajoitustoimet ja sulkutilat hidastavat ainakin jossain määrin erityisesti vasta äskettäin piristyneen palvelualan kasvua.

Suomen Pankin talouskatsauksen mukaan palveluiden Google-haut laskivat vuoden viimeisellä neljänneksellä selvästi ja keskeisten pankkien korttimaksuvolyymit heikentyivät joulukuussa suhteessa aikaisempiin kuukausiin.

Myös Googlen liikkuvuusdata osoittaa, että suomalaisten liikkuminen vapaa-ajan liikkeissä ja kaupoissa on vähentynyt loppuvuonna. Kuluttajien liikkuvuus ei ole kuitenkaan vähentynyt Suomessa ja keskeisissä Euroopan maissa niin voimakkaasti kuin aikaisempien tartunta-aaltojen keskellä.  

Tutkimukset osoittavat, että korona-aaltojen talousvaikutukset Suomessa ovat laskeneet ajan mittaan. Vaikka rajoitustoimista aiheutuu aina taloudellisia menetyksiä, rokotteet ja jo hankittu kokemus taudin kanssa elämisestä ovat vähentäneet tuoreimpien korona-aaltojen talousvaikutusta.

Kansantalouden kehityksen ei enää arvioidakaan riippuvan niin voimakkaasti koronatartuntojen kehityksestä kuin pandemian alkuhetkinä. Koronasta on tullut yksi talouskasvuun vaikuttava tekijä muiden joukossa. Se saattaa kuitenkin lisätä talouskehitykseen liittyvää vaihtelua.

Kuluvan vuoden alussa Suomen talouskasvun ennakoidaan hidastuvan mutta palaavan varsin pian sitä edeltävälle kasvu-uralle. Suhdannelaitosten konsensusennuste BKT:n volyymin kasvuksi kuluvana vuonna nousee vahvan kasvuperinnön vuoksi yhä noin kolmen prosentin tuntumaan, mikä on Suomen kansantalouden trendikasvua selvästi ripeämpi tahti. 

Kysyntää ylläpitää vuonna 2022 edelleen myönteisesti kehittyvä vienti ja sen myötä tehdasteollisuus, jotka nauttivat yhä laajamittaisesta kansainvälisestä koronan jälkeisestä elvyttämispiikistä ja kevyestä rahapolitiikasta.

Maailmatalouden ja euroalueen talouden ennakoidaan kasvavan kuluvana vuonna noin 4,5–5 prosenttia. Teollisuuden tilauskirjat ovat vahvat, vaikka ensimmäiset merkit elinkeinoelämän odotuksiin liittyvästä epävarmuuden lisääntymisestä ovatkin voimistuneet. Vientikysyntää tukee vuonna 2022 myös palvelujen viennin toipuminen. Ripeä talouskasvu on nostanut voimakkaasti energian hintoja ja kohottanut tuottajahintoja.

Kasvua ylläpitää kuluvana vuonna rakentaminen, erityisesti asuntorakentaminen, mutta kaiken kaikkiaan investoinnit ovat kehittyneet viime vuosina varsin vaisusti. Vaisu kansantalouden investointikysyntä ei kuitenkaan sulje pois sitä, että yksittäisillä toimialoilla ja yksittäisillä paikkakunnilla on tapahtunut merkittäviä investointipäätöksiä, kuten Kemiin rakennettava biotuotetehdas.

Yksityisten investointien kasvua tukee vuosina 2022–2023 EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä saatava rahoitus. Tuotannollisten ja ilmastotoimiin liittyvien investointien ohella olisi tärkeää saada myös T&K-investoinnit kasvuun.

Palvelujen ennakoidaan kasvavan vahvasti vuonna 2022 alkuvuoden rajoitustoimista huolimatta. Monien pandemiasta vielä kärsivien toimialojen näkymät kirkastuvat loppuvuoden aikana, sillä kotimaisessa kulutuskysynnässä on yhä pandemian jättämää patoumaa ja kotitalouksien säästöt ovat pysyneet korkealla.

Yksityisen kulutuksen taso ei ole palautunut vielä koronaa edeltäneelle tasolle, mutta vuonna 2022 yksityisen kulutuksen kasvun ennakoidaan kiihtyvän 3,5–4 prosentin vauhtiin. Myös julkinen palvelutuotanto tukee palveluiden kasvua vuonna 2022. 

Ensi vuonna ryyppy ohi – haasteellinen asetelma tulevan hallitusohjelman laadinnalle

Ensi vuonna kansantalouden kasvun odotetaan palaavan koronaa edeltäneisiin kasvulukuihin. Kansainvälisen kysynnän normalisoituminen alkaa pienentää viennin volyymin kasvulukuja, ja rajoitustoimien aikana syntynyt kulutuskysynnän patouma väistyy.

Talouden kasvuluvuissa palataan lähelle koronaa edeltäviä lukuja. Bruttokansantuotteen volyymin maailmantalouden kasvuksi ennakoidaan vain noin 3,5 prosenttia ja Suomen kasvuksi noin 1,5 prosenttia. Kasvun odotetaan jakautuvan varsin tasaisesti kulutukseen, vientiin ja investointeihin. Työllisten määrän odotetaan jatkavan kasvuaan, erityisesti palvelualoilla. Palkkasumman odotetaan lisääntyvän 2023–2024 noin 3 prosenttia.

Ennusteen suurimmat kysymysmerkit liittyvät luultavimmin koronavirusvariantteihin sekä epidemian pitkittymiseen ja vaikeutumiseen niin kehittyneissä kuin kehittyvissä maissa. Kysymysmerkkejä liittyy myös siihen, onko erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroalueella sekä energiasektorilla nähty hintatason nousu todella vain väliaikainen ilmiö. Inflaation kiihtymisestä saattaa tulla pitkäkestoisempaa, jos palkkakustannukset kiinnittyvät inflaatiopaineiden vuoksi oletettua korkeammalle tasolle.

Suomen Pankki on päivittänyt tuoreimmassa talousennusteessaan pitkän aikavälin talousennusteen 2020–2070. Sen mukaan talouskasvun ennustetaan jäävän vuosina 2021–2040 noin 1,2 prosenttiin vuodessa, minkä jälkeen talouskasvu hidastuu entisestään.

Erityisenä uhkatekijänä ennusteessa nostetaan inhimillisen pääoman määrän vähentyminen 2040-luvulla. Pitkän aikavälin kasvuennuste on heikentynyt edellisiin pitkän aikavälin ennusteisiin nähden. Talouskasvun heikkous on erittäin haasteellinen lähtökohta lähestyviä hallitusohjelmaneuvotteluja ajatellen.