Talouskatsaus: Venäjän hyökkäys hidastaa talouskasvua, alkuvuoden talousluvut odotettua vahvempia

Kunnat ja valtio valmistelevat parhaillaan taloussuunnitelmaraameja vuodelle 2023. Julkisen sektorin taloudellinen pohja ensi vuonna näyttää tässä vaiheessa epävarmalta mutta toisaalta myös vakaan, vaikkakin vaimean, talouskasvun vuodelta.

Yritykset ovat monista ongelmista huolimatta selvinneet ja sopeutuneet Venäjän sodan käynnistämiin talousseuraamuksiin. Myös palvelusektorin kysyntä ja kotimarkkinat ovat kannatelleet taloutta.

Ulkoisiin tekijöihin emme voi vaikuttaa, mutta tulevan kehityksen kannalta paljon riippuu nyt kuluttajien tulevaisuuden uskosta ja hyvinvoinnista, työllisyydestä, investointien vaikuttavuudesta ja tuottavuuskehityksen vahvistumisesta.

Koronaelpyminen rajoitustoimista huolimatta vahvaa 2021

Suomen bruttokansantuote kasvoi viime vuonna peräti 3,5 prosenttia. Tätä voi pitää aaltoilevien koronatautitapausten, toistuvien rajoitustoimien, pitkittyneen epävarmuuden sekä vuoden lopussa kiihtyneen inflaation ja kustannuspaineiden vuoksi erittäin vahvana kasvuna. Viimeksi näin voimakasta kansantalouden kasvua nähtiin ennen finanssikriisiä vuonna 2007.

Keskeisenä syynä talouskasvun pyrähdykseen on matala vertailutaso: bruttokansantuotteen volyymi supistui koronapandemian voimakkaan alkureaktion vuoksi 2,3 prosenttia vuonna 2020.

Bruttokansantuotteen volyymi pieneni vielä viime vuoden ensimmäisellä neljänneksellä mutta kasvoi voimakkaasti toiselta neljännekseltä lähtien. Kasvua kiritti loppuvuonna erityisesti tavaroiden ja palvelujen vienti sekä kulutus, kun vuoden 2020 aikana patoutunutta säästämistä ja palvelujen kulutusta purkaantui markkinoille.

Yksityisen kulutuksen taso on nyt selvästi korkeammalla tasolla kuin ennen koronakriisiä. Vaimeimmin kasvu näkyi investointikysynnässä, jonka volyymi kasvoi vain 1,2 prosenttia vuodesta 2020.

Kysynnän piristyminen näkyi vuonna 2021 lähes kaikilla toimialoilla. Voimakkainta kasvu oli majoitus- ja ravitsemistoiminnassa ja metsäteollisuudessa. Yksityisen kulutuksen kasvun myötä kotitalouksien säästämisaste palasi tavanomaisen matalalle tasolleen, 1,2 prosenttiin. Samalla kotitalouksien velkaantumisaste nousi 136 prosenttiin.

Talouskasvu vuonna 2022 voi yllättää positiivisestikin

Lähivuosien talouskasvun kulmakerroin riippuu paljolti siitä, miten Venäjän sotatoimet etenevät ja miten kuluttajien ostovoima ja muu yleinen epävarmuus muuttuvat hintojen ja korkojen nousupaineiden alla. Tulevaa talouskehitystä voi heiluttaa myös koronan vastainen taistelu, erityisesti Kiinassa.

Alkuvuonna talousennusteita on muuttanut eniten kuitenkin Venäjän aloittama sota Ukrainassa. OECD arvioi maaliskuussa, että maailmantalouden kasvusta leikkautuu Venäjän sotatoimien vuoksi kuluvana vuonna pois noin prosenttiyksikkö. Euroalueella leikkaus yltäisi lähelle 1,5 prosenttiyksikköä.

Suhdannelaitosten keväällä päivitettyjen talousennusteiden mukaan Suomen BKT:n kasvuennusteiden lasku vuonna 2022 asettuisi tähän suuruusluokkaan. Alkuvuonna BKT-ennusteet olivat vielä kolmen prosentin volyymiskasvun tuntumassa, mutta tällä hetkellä Valtiovarainministeriön ja monen muun suhdannelaitoksen ennusteet asettuvat 1,5–2 prosenttiin. Myönteiset taloustilastot ensimmäiseltä vuosineljännekseltä virittävät odotuksia siitä, että isku bruttokansantuotteeseen saattaa hyvinkin olla Suomessa odotettua pienempi.

Talouskasvun hidastuminen olisi joka tapauksessa selvästi vähäisempää kuin finanssikriisin tai koronapandemian alkuaikoina. Tätä taustaa vastaan kuluttajien luottamusindikaattorin kasvuodotusten totaalinen romahdus huhtikuussa näyttää olevan ylireagointia ja kuvastaa enemmänkin kuluttajien turvattomuuden tunnetta Euroopassa aloitettua sotaa kohtaan.

Venäjän hyökkäys ei siis näytä käynnistävän taloustaantumaa, mutta selvän inflaatiopiikin se on aiheuttanut jo ennestään korkeaksi nousseisiin energiahintoihin ja laajemmin yleiseen hintatasoon. Sodan vakavimmat talousvaikutukset voivat tulla viiveellä, jos ennestään laahanneita investointeja ryhdytään jarruttelemaan nousevien kustannusten, raaka-ainepulan ja kasvaneen epävarmuuden edessä.

Toisaalta investointeja puskee nyt eteenpäin valtava tarve investoida nopeasti fossiilivapaisiin energiamuotoihin. Myös varautuminen ja puolustusmäärärahojen kasvattaminen Euroopassa lisää investointeja. Talouskasvua syö joka tapauksessa kuluttajien ostovoiman kutistuminen hintojen nousun myötä. Pidempään jatkuva inflaatio ruokkii äänestäjissä tyytymättömyyttä ja lisää poliittisia paineita muuttaa vallitsevaa politiikkaa.

Venäjän hyökkäys leikkaa talouskasvua eniten viennin ja teollisuustuotannon kasvun hidastumisen kautta. Vaikutuksia on toki myös palvelualoilla, rakentamisessa ja alkutuotannossa. Hyökkäyksen voimakkaimmat taloudelliset vaikutukset ajoittuisivat vuoden 2022 toiselle vuosineljännekselle.

Talouden kokonaiskuvassa kansantalouden pääkysyntäerien (mm. kulutus, vienti ja investoinnit) volyymin ennakoidaan kuitenkin kasvavan tänä vuonna noin kahden prosentin vauhtia. Yksityistä kulutusta tukee kuluttajien voimakas palvelukysyntä, vahva työllisyystilanne ja pandemian aikana kuluttajille kertyneet säästöt.

Hyökkäys aiheuttaa hyödykemarkkinoilla – muun muassa öljyssä ja vehnässä – myös paikallisia häiriöitä ja kiihdyttää kuluttajahintojen yleistä nousua. Tämä näkyy kuluvana vuonna kuluttajien ostovoiman heikentymisenä.

VM:n arvion mukaan kuluttajahintojen nousu tasaantuu kuluvana vuonna keskimäärin neljään prosenttiin, mutta monien muiden suhdanne-ennustajien inflaatio-odotukset ovat korkeammat. Esimerkiksi Handelsbanken ennakoi tuoreessa talousennusteeseen Vuoden 2022 inflaatioennusteen 5,3 prosenttiin. Inflaatiota pitää koko vuoden korkealla tasolla asumisen kallistuminen (mm. lämmitys), liikenne (mm. öljy) ja ruuan hinta (Ukrainan sota, energia).

Vuonna 2023 talous kasvaa vaimeasti

Kaikki suhdanne-ennustajat ovat yksimielisiä siitä, että Venäjän hyökkäys ei välity suurella voimalla enää vuoden 2023 kasvulukuihin. Konfliktin ennakoidaan kuitenkin jatkuvan ja luovan epävarmuutta ja alaspäin suuntaisia riskejä keskipitkän aikavälin talouskasvulle. Ensi vuoden talouskasvu ei kurottaudu sotaa edeltävälle uralle, mutta eri ennustelaitosten näkemyksiin sisältyy jonkin verran vaihtelua.

Valtiovarainministeriö ennakoi, että vuonna 2023 bruttokansantuotteen volyymi kasvaa 1,7 prosenttia. Myös muissa ennustelaitoksissa kansantuotteen kasvuennusteet sijoittuvat 1–2 prosentin haarukkaan. Tyypillistä ennusteille on lisäksi se, että inflaation kiihtyminen nähdään Suomessa väliaikaisena. Ensi vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan jo hieman hitaammin kuin ansioiden kasvun, mikä tukee yksityistä kulutusta. Hinnat ja kustannukset olisivat kuitenkin yhä korkealla tasolla. Ankarimmissa vaihtoehtoisskenaarioissa kuluttajahintojen nousu yltäisi vielä kolmeen prosenttiin.

Talouskasvua tukee ensi vuonna vahva kansanvälinen kysyntä, joka välittyy erityisesti teollisuustuotantoon ja osittain investointeihin. Palvelutkin kasvavat vielä vahvasti. Työllisyyden kasvun odotetaan tulevina vuosina kuitenkin hidastuvan. Tämä vaimentaa yksityisen kulutuksen kasvumahdollisuuksia ja käytettävissä olevien tulojen reaalista kasvua.

Suomalaisen teollisuuden investointinäkymät vuodelle 2023 olivat ennen sotaa varsin hyvät, mutta sota todennäköisesti jarruttaa ja keskeyttää joitakin investointihankkeita. Vuonna 2023 yksityisten investointien odotetaan kasvavan kuitenkin noin 2 prosenttia ja julkisten investointien peräti 6 prosenttia. Rakentamisen, erityisesti asuinrakentamisen, odotetaan supistuvan. Osa investoinneista rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä RRF:stä.