Syksyn talouskatsaus: Kriisipuheiden aika ei ole vielä

Suhdannelaitokset ovat päivittäneet viime viikkoina talousennusteensa vuosille 2022–2024. Muutokset kevään ennusteisiin aiheutuvat pääosin oletettua vahvemmasta talouskehityksestä vuoden 2022 alkupuolella, inflaationäkymän pitkittymisestä sekä energian kallistumisesta erityisesti Euroopassa.

Keskeiset kansantalousennusteet löytyvät liitteestä. Suhdanne-ennusteiden ohella ajankohtaista taloustietoa löytyy Suomen Pankin Euro & talous -katsauksesta, joka pureutuu muun muassa kansainvälisen talouden näkymiin ja euroalueen energiamarkkinoihin.

Maailmantalouden kasvu jatkuu mutta hidastuen

Maailmantalouden näkymät ovat olleet viime vuosina myllerryksessä koronan, raaka-ainepulan, nopean inflaation, nousevien korkojen sekä Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Tulevien vuosien kasvuennusteita onkin reivattu viime kuukausina alaspäin. Puheet yleismaailmallisesta talouskriisistä ovat kuitenkin liioiteltuja.

Maailmantalouden kasvu jatkuu mutta edellisvuosia hitaammin. Kasvun arvioidaan yltävän kuluvana vuonna noin 3 prosenttiin. Tulevina vuosina maailmantalouden volyymikasvu jatkaa noin 2–3 prosentissa. Riski odotettua heikommasta talouskehityksestä vaivaa kuitenkin kaikkia merkittäviä talousalueita ympäri maailmaa. Keskeisimmät riskit liittyvät uusiin ongelmiin energiamarkkinoilla, inflaation ja korkojen nousuun sekä geopoliittisten jännitteiden kärjistymiseen Euroopassa tai esimerkiksi Taiwanissa.

Talouden kasvuennusteet vaihtelevat maittain hyvin paljon ja monesti eri syistä. Yhdysvaltojen ylikuumentunut talous on paininut nopeasti kohoavien hintojen, väistyvän finanssipoliittisen elvytyksen ja talouskasvun notkahtamisen kanssa, Samaan aikaan työmarkkinat ovat hyvin kireät: syyskuussa maan työttömyysaste painui 3,5 prosenttiin.

Rahapolitiikkaa on kiristetty kuluvana vuonna nopeasti, ja todennäköisesti koronnostoja jatketaan yhä. Markkinoiden luottamus Yhdysvaltojen keskuspankin kykyyn hillitä inflaatiota ja pitää tilanne hallinnassa on vahva. Yhdysvaltojen talouden ennakoidaan kuitenkin kasvavan tulevina vuosina aiempaa hitaammin, 0–2 prosentin välillä.

Kiina on ollut jo pitkään maailmankaupan veturi, mutta nyt sen ylle kasautuneet lukuisat väestökehitykseen, heikkoon tuottavuuteen, velkaantumiseen ja poliittiseen ohjaukseen liittyvät pitkän aikavälin haasteet ovat nostamassa päätään. Kuluvana vuonna talouskasvu on hidastunut muun muassa lukuisten kaupunkien koronasulkujen vuoksi.

Ankarimpien sulkujen kasvua heikentävä vaikutus on kuitenkin pienentymässä. Tämä helpottaa loppuvuonna raaka-ainemarkkinoiden tuotantokapeikkojen paineita ja vauhdittaa vientiä. Vientikysyntä ei yllä kuitenkaan viime vuosien tasolle, sillä voimakkain koronasta aiheutunut kysyntäsykäys Kiinan teollisuustuotteille on väistymässä.

Talouskasvua hidastavat parhaillaan myös jättimäiset ongelmat Kiinan kiinteistösektorilla sekä sen vaikutukset yksityiseen kulutukseen ja pankkien vakavaraisuuteen. Asuntokauppojen määrä on romahtanut ja asuntojen hinnat laskeneet.

Tämä on ajanut rakennuttajat rahoitusongelmiin ja hyydyttänyt keskeneräiset rakennusinvestoinnit, mikä lykkää asuntojen valmistumista. Levottomuudet kotimarkkinoilla ovat heijastuneet jo vähittäiskauppaan, jossa kehitys on ollut odotettua heikompaa.

Epävarmuutta Kiinan kehitykseen ja talousuudistuksiin tuo myös lähestyvä puoluejohdon kokous, jossa presidentti Xi Jinping on määrä valita jatkamaan puolueen ja maan johdossa. Tällä kaudella puolueen ja valtion ote taloudesta ja yhteiskunnasta on kiristynyt. Maan talouskasvu on tulevina vuosikymmeninä aiempaa hitaampaa.

Euroalueen tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti Venäjän hyökkäyssota

Vielä alkuvuonna euroalueen talous kasvoi reippaasti erityisesti Etelä-Euroopan isojen maiden koronaelpymisen tahdissa. Nyt positiivista kehitystä rokottaa yhä voimakkaammin sota ja sen käynnistämä myllerrys energiamarkkinoilla.

Euroopan maat pyrkivät vähentämään energiariippuvuuttaan Venäjästä ja suojautumaan energian saatavuusongelmia, hintojen nousua ja mahdollisia energiakatkoksia vastaan. Erityisen voimakkaasti energiakriisistä kärsivät Saksa, Itävalta ja Italia.

Euroalueen kasvunäkymät heikentyivät loppukesällä tuntuvasti. Kuluttajien ja yritysten luottamus on alamaissa. Talvesta odotetaan vaikeaa, ja ajoittain suhdannekehitys voi käydä teknisessä taantumassa. BKT:n kasvun 2023–2024 odotetaan kuitenkin yltävän noin prosenttiin, ja työmarkkinat ovat pysytelleet vahvoina.

Energian kallistuminen näkyy inflaation lisäksi kuluttajien ostovoiman supistumisena, mutta suurimmat vaikutukset talouskasvuun voivat olla vasta edessä. Tähän vaikuttavat muun muassa ensi talven sää sekä kuluttajien ja yritysten mahdollisuudet säästää energiaa. Toisaalta energian kallistuminen vauhdittaa vihreää siirtymää.

Kesän jälkeen maakaasun tuonti Venäjältä Eurooppaan on lähes loppunut, joten suuri osa euroalueen energiasta tuodaan alueen ulkopuolelta korvaavia energiamuotoja, kuten nesteytettyä maakaasua, lisäämällä. Energian tuonnin lasku on noussut Euroopassa vuoden toisella neljänneksellä noin 6 prosenttiin suhteessa BKT:een, energian nettoviejä Yhdysvalloissa kustannukset ylsivät vain noin prosenttiin.

USA:n inflaatio oli elokuussa +8,2 prosenttia, euroalueen syyskuun pikaestimaatin mukaan +10 prosenttia ja nousussa. Valtaosa aiheutuu yhä energiasta, mutta myös pohjainflaatio on jatkanut kohoamistaan. Se oli syyskuussa euroalueella +4,8 prosenttia. Ekonomistit arvioivat, että hintojen nousuvauhti lähentelee huippuaan ja taittuu talven aikana. Paluu noin kahden prosentin tavoiteinflaatioon vie kuitenkin vuosia.

Suomen talouskasvuun odotetaan väliaikaista notkahdusta

Kaikesta huolimatta Suomen talouskehitys on jatkunut vuoden alkupuolella vahvana. Tunnuslukuja on kannatellut palvelualojen vahva elpyminen koronakuopasta ja työllisyyden pysyminen ennätystasolla, 74 prosentin tuntumassa.

Työttömyyden lasku näyttää pysähtyneen kesällä, vaikka elokuussa avoimia työpaikkoja ilmoitettiin yhä enemmän kuin edellisvuonna. Työttömyysasteen trendi kasvoi huhtikuusta elokuuhun 6,4 prosentista 7,1 prosenttiin. Tällä tasolla liikkuva työttömyys on Suomen oloissa pidemmällä aikavälillä kuitenkin yhä varsin matala.

Tuotannon suhdannekuvaaja kasvoi elokuussa vuoden takaisesta vielä 0,8 prosenttia, mutta kasvuvauhti hiipui kesällä selvästi. Myös elokuun tuotannon kausitasoitettu määrä pysyi edelliskuukauden tasolla. Kasvun hidastuminen on ollut erityisen voimakasta teollisuudessa ja jalostuksessa, joissa kustannusten nousu on ollut rajua.

Sen sijaan palvelut kasvoivat elokuussa vielä noin kaksi prosenttia vuoden takaisesta. Yksityisen kulutuksen ja palvelusektorin vahva kehitys näkyvät yhä myönteisesti pankkien korttimaksudatassa. Tilannekuva tuoreimmista kiinteähintaisista eri pankkiryhmien korttiostoista ei ole kuitenkaan enää niin yhtenäinen kuin alkuvuonna.

Inflaatio nousi syyskuussa 8,1 prosenttiin; tällä tasolla oltiin Suomessa viimeksi 1980-luvulla. Hinnat ovat alkaneet nousta myös elintarvikkeissa, välituotteissa ja palveluissa. Nousu on näkynyt erityisesti kuluttajien luottamusindikaattorin romahduksena ja yritysten kustannusten voimakkaana nousuna. Kyselyiden mukaan noin kaksi kolmasosaa yrityksistä on onnistunut siirtämään kohonneet kustannukset hintoihin.

Hyvin monet kesän jälkeen julkaistut suhdanne-ennusteet ovat pitäneet vuoden 2022 bruttokansantuotteen ennusteen ennallaan tai jopa nostaneet sitä hieman. Olosuhteisiin nähden vahva kasvuennuste pohjautuu alkuvuoden hyviin taloustietoihin. Tyypillisemmillään kuluvalle vuodelle ennustetaan noin kahden prosentin volyymikasvua.

Useissa ennusteissa kuluttajahintojen vuosimuutoksen ennakoidaan jäävän vuonna 2022 alle seitsemään prosenttiin. Silloin inflaatiohuippu toteutuisi loppuvuonna.

Kaikki suhdanne-ennusteet olettavat kuitenkin, että vuoden sisäistä kehitystä tarkastellen kasvu tasaantuu loppuvuoden aikana tai kääntyy syksyllä jopa pieneen tekniseen taantumaan. Tämä johtuu heikon ostovoimakehityksen käynnistämästä yksityisen kulutuksen vähentymisestä sekä vaimeasta investointi- ja vientikysynnästä.

Hyvin monet kesän jälkeen päivitetyt BKT-ennusteet vuodelle 2023 alkavatkin nyt miinusmerkillä, osa asettuu nollaan tai pikkuisen plussalle. Kasvun vaimeneminen kohdistuu erityisesti kauppaan ja rakentamiseen. Myös työttömyys lisääntyy.

Tuoko vuosi 2024 valoa tunnelin päähän?

Talouskasvun heikennys on kuitenkin väliaikaista: edettäessä vuotta 2024 kohti hintojen kovimman nousuvauhdin odotetaan väistyvän ja kotimaisen kysynnän alkavan kohentua. Talouden kasvuennusteet ovat tulevina vuosina kuitenkin hyvin vaimeita muun muassa väestökehityksen ja hitaasti kasvavan tuottavuuden vuoksi.

Riskit oletettua heikommasta talouskehityksestä vuoden 2023 aikana ovat silti hyvin suuret. Venäjän sodan vaikeutuminen tai laajeneminen, vakava energiakriisi Euroopassa ja inflaation jääminen odotettua korkeammalla myös vuonna 2023 loisivat uusia ongelmia kulutus- ja investointinäkymille niin meillä kuin muillakin talousalueilla.

Lisäksi korkeat inflaatiolukemat luovat työmarkkinoilla hyvin suuren riskin hinta-palkkakierteen käynnistymisestä työntekijöiden heikentyneen ostovoiman ehkäisemiseksi lyhyellä aikavälillä. Tuottavuutta ja kustannuskilpailukykyä on nyt entistäkin tärkeämpää edistää, jotta hankalimmat uhkakuvat saataisiin ehkäistyä.