Sumua ilmassa — yhtäaikaiset lakimuutokset vaikeuttavat sote-palvelujen kysynnän ennustamista

Sote-uudistuksessa painotetaan väestön tarpeita ja yhdenvertaisuutta palvelujen järjestämisessä. Hyvinvointialueet tarvitsevat luotettavia ennusteita palvelujen käytöstä ja tarpeista. Ennustaminen on vaikeaa, koska vireillä on monia yhtäaikaisia lakimuutoksia, jotka vaikuttavat palvelujen kysyntään.

Sääntely ohjaa palvelujen sisällön lisäksi asiakas- ja potilasvirtoja. Esimerkiksi terveydenhuollon hoitotakuun avulla pyritään asteittain varmistamaan vastaanotolle pääsy 7 päivässä. Kun vastaanottoajan saa nopeammin, yhä useampi potilas hakeutuu yksityisten palvelujen sijaan julkisen terveydenhuollon palveluihin.

Sairaanhoidon Kela-korvauksia ollaan leikkaamassa reippaasti, koska jostain on löydyttävä rahaa vanhustenhuollon hoitajamitoituksen rahoittamiseksi. Yksityisten palvelujen käyttö tulee olemaan potilaille entistä kalliimpaa, kun korvaukset poistuvat monista tutkimuksista ja toimenpiteistä. Moni ei enää jatkossa pysty hakeutumaan esimerkiksi gynekologisiin tutkimuksiin tai silmälääkäriin yksityiselle puolelle. Tämä lisää kysyntää julkisella puolella, jossa tosiasiallisesti ei näitä palveluja ole tarjolla nykyisinkään riittävästi.

Entistä useampi saattaa hakeutua hoitoon ulkomaille, mutta jatkohoito voi työllistää hyvinvointialueita ennakoimattomasti

Hallitus on lisäksi ehdottanut, että EU:n potilasdirektiivin mukaisista ulkomailla saadun terveydenhuollon kustannuksista potilaalle korvattaisiin valtion varoista sama määrä, kuin palvelun järjestäminen olisi maksanut hyvinvointialueelle. Käytännössä potilaalle olisi edullisempaa hakeutua yksityiseen hoitoon ulkomaille kuin Suomeen.

Uusi korvausmalli kannustaisi yksityisiä yrityksiä markkinoimaan palvelujaan suomalaisille potilaille. Entistä useampi potilas hakeutuisi haluamaansa hoitoon ulkomaille. Korvausmalli ei kuitenkaan takaa sitä, että ulkomaisten palvelujen linjaukset vastaisivat hoitoon pääsyn kriteereitä hyvinvointialueilla.

Ulkomailla toteutetut toimenpiteet ja hoito eivät ole suomalaisen potilasvakuutuksen piirissä. Mitä tapahtuu, jos hoito ei tuota toivottuja tuloksia tai johtaa vaikeisiin komplikaatioihin? Potilas hakeutuisi hoitoon hyvinvointialueelle, eli seurauksena olisi kysynnän kasvu jatkohoidon, seurannan sekä komplikaatioiden hoidon muodossa. Näitä potilasvirtoja hyvinvointialue ei pystyisi omilla toimenpiteillään hillitsemään.

Sumu hälvenisi lakimuutosten vaiheistuksella

Sote-alalle on siis ehdotettu yhtäaikaisesti lukuisia lakimuutoksia, joiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu eikä välttämättä pystytä edes luotettavasti arvioimaan.

Päällekkäiset lakimuutokset sumentavat näkymää väestön tulevista tarpeista. Tulevilla hallituksilla ei ole mahdollisuutta tietoon perustuvaan päätöksentekoon, jos sote-alan sääntelyn vaikutuksia joudutaan arvioimaan sumuverhon takaa. Ilman riittävän luotettavia ennusteita palvelujen kysynnästä hyvinvointialueiden on puolestaan vaikeaa onnistua yhdenvertaisten, saavutettavien ja laadukkaiden sote-palvelujen järjestämisessä.

Väestön tarpeiden ennustamisen ja kysynnän hallinnan kannalta onnistuneempi lopputulos saataisiin vaiheistamalla lakimuutokset pidemmälle ajanjaksolle.