Pelasta kuntasi EU-hankehumpalta

Hankehumppa on kunta-alalla tuttua. Termillä viitataan siihen, että kunnalle keskeistä toimintaa rahoitetaan perusrahoituksen sijaan hankerahoituksen turvin. Sitä myöten toiminta on projektiluontoista ja väistämättä lyhytjänteistä.

EU-hankehumppa on tästä askeleen pidemmälle viety kauhukuva. EU-hankehumppaan sisältyy lisäksi käsitys vaikeasta byrokratiasta ja lukemattomista raportointivaatimuksista.

Siinä missä ensimmäinen kokemus hankehumpasta kaipaa ratkaisuja kuntien perustoiminnan rahoituksesta, EU-hankehumppaa voi hallita panostamalla kehittämisen johtamiseen. EU-projektitoiminnan ammattilaisille kyse ei ole humpasta, vaan arkisesta kehittämistoiminnasta.

Nappaa tästä siis perustason vinkit, joilla lähteä helpottamaan EU-hankerahoitukseen liittyvää tuskaa:

1. Panostakuntasi kehittämistarpeiden tunnistamiseen. Jos bongaat ensin avoimen rahoitushaun ja vasta sitten ryhdyt keksimään aihetta, tulee usein haettua rahoitusta vain rahoituksen vuosi, ei oikeaan tarpeeseen.
   
    
2. Palastele kehittämistä ennen rahoitushakuihin osallistumista. Kuntien strategiset kehittämistarpeet ovat usein laajoja kokonaisuuksia. Mieti mitä voi tehdä omin voimin, mihin tarvitaan kumppaneita, mihin verkostoja, mihin ulkoista rahoitusta. Kun kehittämistarpeet ovat selkeitä, on helpompi lähteä mukaan yllättäväänkin yhteistyötarjoukseen.
   
    
3. Muista, että EU-hankerahoitus on yksi rahoituslähde muiden joukossa. Siihen ei liity suurempaa mystiikkaa. Haettava rahoituslähde valitaan tarpeen mukaan, ei siksi, että halutaan EU-rahoitusta.
   
    
4. Kysy ammattilaisilta. Oman työn ohella ei voi olla kehittämisrahoituksen eri muotojen asiantuntija. Suomessa EU-rahoitukseen liittyvissä kysymyksissä helppo yhteydenottopiste on esimerkiksi Business Finlandin ylläpitämä EU-rahoitusneuvonta.
   
    
5. Aloita pienestä. Jos et tunne EU-rahoitusinstrumentteja, älä ensimmäisenä lähde koordinaattoriksi isoon konsortiohankkeeseen. Tutkaile, sopisiko vaikkapa kansallisesti hallinnoidut EU-rahoitukset tarpeisiisi.
   
    
6. Etsi kumppaneita olemassa olevista verkostoistasi. Oma organisaatiosi ja kollegasi tietävät parhaiten alan oikeat verkostot ja samanlaiset kehittämistarpeet. Kuntaorganisaatioiden lisäksi kannattaa muistaa tki-organisaatiot. Erilaiset partner search -sivustot ja ns. kylmä haku ovat usein tehottomampia tapoja.
   
    
7. Ota aikaa. Yhteisen tahtotilan löytäminen ja yhteistyön suunnittelu kumppaneiden kanssa kestää. Yhteistyö kannattaa käynnistää jo ennen kuin varsinainen sopiva EU-haku osuu kohdalle. Tietoa myös tulevista rahoitushauista löytyy kyllä. Hyödynnä tässäkin EU-rahoituksen asiantuntijoita.
   
    
8. Älä jättäydy kansainvälisistä projekteista kielitaidon vuoksi. Englanti on EU-projekteissa yhteiskieli, mutta harvemmille äidinkieli. Kansainvälinen yhteistyö on ehkä hitaampaa, mutta palkitsevaa: kieli- ja kansainvälisyystaidot lisääntyvät.
   
    
9. Panosta projektiosaamiseen. Substanssin tunteva henkilö ei välttämättä ole aina paras projektipäällikkö. Hyvä projektipäällikkö maksaa itsensä tuotoksilla, jotka vastaavat sitä mitä tavoiteltiin - ja ehkä ylikin.
   
    
10. Hanki hyvä taloushallinnon taitaja. Kokenut talousassistentti kykenee tukemaan useampaa projektia samanaikaisesti. Pelätyn byrokratian hallitseva asiantuntija vapauttaa projektitiimin varsinaiseen kehittämistyöhön.
    
     

Bonusvinkki: Hae tukea! Kysele kollegoilta ja erityisesti EU-rahoituksen ammattilaisilta. Rahoitusohjelmien kontaktipisteet, maakuntaliitot, Brysselissä alueita edustavat toimistot ja monet muut tahot tarjoavat EU-rahoitustietoa ja -osaamista. Lisäksi markkinoilta löytyy yksityisiä palveluntarjoajia tukemaan hankehakujen kaikissa vaiheissa.

Me Kuntaliitossa valvomme kuntien etuja siten, että keskeisten EU-rahoitusohjelmien rakenteet ja sisällöt vastaisivat mahdollisimman hyvin kuntien tarpeisiin. Lue lisää EU-edunvalvontatyömme painopisteistä.

Stressittömämpää EU-ohjelmakauden jatkoa!