Osaamisen kehittäminen kuntien välineenä työllisyys- ja elinkeinopolitiikassa
Erityisesti ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli työllisyyden edistäjänä. Osaavaa työvoimaa tarvitaan kaikilla aloilla. Alueen työelämän tarpeita vastaava osaamisen kehittäminen edellyttää hyvää paikallistuntemusta ja ketterää reagointikykyä.
Osaamisen kehittäminen on keskeinen väline kuntien kotoutumisessa, työllisyyden hoidossa ja elinkeinopolitiikassa. Erityisesti pitkään työmarkkinoilta poissa olleet työnhakijat tarvitsevat osaamisen päivittämistä ja vahvistamista. Myös uusi teknologia ja digitalisaatio sekä vihreä siirtymä edellyttävät työikäisen väestön osaamisen kehittämistä.
Tällä hallituskaudella on käynnistetty oppivelvollisuuden laajentamisen lisäksi jatkuvan oppimisen uudistus. Jatkuvalla oppimisella vastataan tarpeeseen kehittää ja uudistaa osaamista elämän ja työuran eri vaiheissa. Uudistuksessa edistetään työelämässä tapahtuvaa oppimista, luodaan jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmä ja lisätään osallistumisen tasa-arvoa parantamalla palvelujen saavutettavuutta.
Osana jatkuvan oppimisen uudistusta perustettiin jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus, tuttavallisemmin JOTPA, joka edistää työikäisen väestön osaamisen kehittymistä ja osaavan työvoiman saatavuutta. Palvelukeskuksen tehtävänä on
- tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden kehittäminen ja koordinointi;
- osaamis- ja työvoimatarpeen ennakointitiedon analysointi;
- erityisesti työssä oleville ja työvoiman ulkopuolella oleville suunnatun ja muuta julkisesti tuettua koulutustarjontaa täydentävän koulutuksen ja muiden osaamispalveluiden rahoittaminen;
- alueellisten ja muiden yhteistyöverkostojen tuki ja vaikuttavuuden edistäminen.
Jotta paikallisen tason tarpeet voitaisiin huomioida mahdollisimman hyvin, kuntien ja jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen yhteistyötä tulee tiivistää. Kuntien näkökulmasta tärkeää olisi, että jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksesta säädetyn lain 7 §:ssä palvelukeskukselle olisi säädetty velvoite tehdä yhteistyötä myös kuntien kanssa. Lisäksi kuntien edustuksen tulisi olla jäsenenä jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen neuvostossa
Hallituskauden loppuvaiheessa on vielä käynnistetty toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämishanke, jonka yhtenä tavoitteena on luoda jatkuvalle oppimiselle soveltuvat rahoituksen perusteet. Tämä hanke kuitenkin etenee vaiheittain siten, että tällä hallituskaudella luodaan jatkuvalle oppimiselle soveltuvat rahoituksen perusteet, mutta varsinaiset päätökset tehtäisiin vasta seuraavalla hallituskaudella.
Vaikka TE-palveluihin sisältyy myös ei tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus, merkittävimmät jatkuvan oppimisen osaamisen kehittämisen resurssit ovat opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan koulutusjärjestelmässä. Jatkuvan oppimisen uudistuksessa kuntien roolia erityisesti ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmässä tulee siis vahvistaa siten, että kunnilla on aidot mahdollisuudet käyttää osaamisen kehittämistä kotoutumisen sekä työllisyys- ja elinkeinopolitiikan välineenä.
Mistä ratkaisuja koulusegregaatioon? -seminaari 19.-20.11.
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää