Näin kaksikielisyyden tulisi toimia kunnassa

Tiesitkö, että kaikissa kunnissa vaaratiedote on annettava sekä suomeksi että ruotsiksi? Että kaksikielisessä kunnassa työskentelevien on käytettävä sekä suomea että ruotsia sähköpostin poissaoloilmoituksissa? Tai että kaksikielisen kunnan asukkaiden tulee saada palvelua molemmilla kielillä ja että valtuutettujen on voitava osallistua toimintaan riippumatta siitä, onko heidän äidinkielensä suomi vai ruotsi?

Kielilainsäädännön mukaan kaksikielisen kunnan on palveltava asukkaitaan sekä suomeksi että ruotsiksi yhtäläisin perustein. Kun puhumme kestävistä kunnista, ajattelemme usein taloudellista, sosiaalista, ekologista ja digitaalista kestävyyttä. On aika lisätä joukkoon uusi käsite: kielellinen kestävyys. Itselleni kielellinen kestävyys tarkoittaa sitä, että molempia kansalliskieliä käytetään ja että kunnalla on edellytykset yhdenvertaiseen ja pitkäjänteiseen toimintaan molemmilla kielillä.

Suomen kielilainsäädäntö antaa kansalliskielille vahvan oikeudellisen aseman, mutta riittääkö se turvaamaan kaksikielisyyden säilymisen? Ei riitä, vastaan minä. Meidän on tehtävä enemmän kansalliskieltemme näkyvyyden eteen.

Meidän tulee käyttää arjessa molempia kieliä ja antaa niiden näkyä. Näin ylläpidämme yhdessä elävää kaksikielisyyttä. Haluan kuulla kunnassa puhuttavan molempia kansalliskieliä. Haluan kunnan johdon käyttävän työssään sekä suomea että ruotsia. Haluan kuulla henkilökunnan ohjaavan liikuntaryhmiä molemmilla kielillä, ja niin edelleen. Visiona on elävä kaksikielisyys, jolloin aina parempi vaihtoehto on puhua toista kieltä auttavasti kuin olla puhumatta sitä lainkaan.

Suomen uusi kansalliskielistrategia hyväksyttiin joulukuussa 2021. Strategia koskee kansalliskieliämme suomea ja ruotsia. Tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on jatkossakin kaksi elävää kansalliskieltä. 

Kuntaliitto haluaa edistää tätä tavoitetta, ja se on laatinut kunnille kielisuosituksista uuden oppaan (ks. uutinen oppaasta alla). Oppaan tavoitteena on tukea yksi- ja kaksikielisiä kuntia. Opas auttaa kuntaa kielilainsäädännön noudattamisessa, mutta antaa myös konkreettisia välineitä palvelujen parempaan hallintaan ja kehittämiseen.

Kunnissa on hyvä miettiä muun muassa seuraavia kysymyksiä: Kenellä kunnan johdossa on kokonaisvastuu toisella kansalliskielellä annettavista palveluista? Kuinka varmistutaan siitä, että molemmat väestöryhmät saavat palvelua omalla kielellään yhtäläisin perustein? Onko kunta tarkastanut henkilöstön kielitaitovaatimukset ja varmistanut niiden vastaavan todellista tarvetta? Miten kunta arvioi ja mittaa toisella kansalliskielellä annettavien palvelujen toimivuutta?

Kunnilla on merkittävä rooli kansalliskielten edistämisessä Suomessa. Maamme 309 kunnasta 49 on ruotsin- tai kaksikielisiä. Kunta on kansalaisia lähimpänä oleva hallinnon taso, joten sillä on kaikki mahdollisuudet luoda hyvä kieli-ilmapiiri. Me Kuntaliitossa heitämme nyt pallon teille kuntiin.