Missä kunnan monipaikkaisuus on?

Monipaikkaisuutta kuvataan usein elinvoiman lisääjänä sekä mahdollisuuksien ja vapauden antajana. Yksinkertaistettuna se on yksilöiden ja organisaatioiden liikkumisen dynamiikkaa, mutta käytännössä ilmiö on monimutkaisempi: toiminta-alue on kahdessa tai useammassa paikassa, ja lähtö- ja tulopaikkakunnilla vaikutukset näyttäytyvät erilaisina. Monipaikkaisuus ei ole aina vapaaehtoista ja pitkäkestoista.

Viime vuosina etätyö on noussut kausiasumisen rinnalle suurena monipaikkaisuuden muotona. Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometrin 2020 ennakkotietojen mukaan vuoden 2020 alussa 21 prosenttia palkansaajista teki säännöllisesti etätöitä, mutta koko vuodelta luku kohosi 48 prosenttiin.

Teknologia ja etätyön käytännöt ovat kehittyneet nopeasti viimeisen muutaman vuoden aikana, joten tietotyöläisen on helppo työskennellä osa viikosta haluamassaan paikassa. Etätyöhön on oltu tyytyväisiä, joten se jäänee käytännöksi monelle työpaikalle. Yhä monimuotoisempi monipaikkaisuus on tullut jäädäkseen.

Monipaikkaisuus tarjoaa kunnille sekä mahdollisuuksia että haasteita

Monipaikkaisuuden haasteena on sen paikkakohtaisuus: yhdessä kunnassa on paljon kesämökkiläisiä, toisessa monipaikkaisuus näkyy turismin ja turistien vierailun pitkittämisen kautta, ja kolmannessa monipaikkaisuutta kuvaavat paluumuuttajat ja etätyöhubit.

Paikkakohtaisuus kannustaa kuntia tutkimaan oman alueensa monipaikkaisuutta ja sen vaikutuksia kuntaan. Yleisiä johtopäätöksiä monipaikkaisuudesta on vaikea tehdä: osaa kunnista monipaikkaisuus ei juurikaan edes kosketa, osassa se on elinvoimaa kasvattava ilmiö ja osassa monipaikkaisuus haastaa älykästä sopeutumista.

Monipaikkaisuus näkyy laajasti kuntakentällä. Monipaikkaisuus liittyy niin laajakaistainfran laajentamiseen, sähköautojen latausverkon kasvattamiseen, paikkariippumattomiin palveluihin ja jo olevan rakennuskannan hyödyntämiseen monipaikkaisessa asumisessa.

Kunnan monipaikkaisuutta suunnitellessa on huomioitava sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kestävyys. Miten monipaikkaiset otetaan huomioon infran suunnittelussa? Onko monipaikkaisella mahdollisuus osallistua päätöksentekoon tulokunnassa? Mitä palveluita monipaikkaiset käyttävät, ja minkälainen vaikutus monipaikkaisuudella on kuntatalouteen? Millaisia vaikutuksia monipaikkaisuudella on ympäristöön, ja mitä ennakoivaa työtä tähän liittyen voi tehdä?

Kehittämistyön haasteena on, että monipaikkaisuudesta ja sen vaikutuksista on vähän konkreettista tietoa. Yksilön data kiinnittyy kotikuntaan, joten monipaikkaiset eivät näy monissakaan tilastoissa. Nyt monipaikkaisuutta on alettu kartoittamaan uusin tavoin, kuten matkapuhelin- ja sähkönkäyttödataa hyödyntäen.

Monipaikkaisuuden kuntavaikutusten selvitystyö siis on aluillaan. Aiemmin tänä vuonna julkaistiin VN TEAS -selvitys Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys, joka tarjoaa kattavan kuvauksen monipaikkaisuudesta. Meneillään on myös hankkeita, jotka tarjoavat kunnille kättä pidempää monipaikkaisuuden tunnistamisessa ja kehittämistyössä:

• Itä-Suomen yliopiston ja Pellervon taloustutkimuksen Monipaikkaisuuden vaikutukset kuntien taloudelle
• MONIVOIMA – Monipaikkaisuus voimavarana ja haasteena erilaistuvissa kunnissa (Kuntaliitto päärahoittajana)

Jotta monipaikkaisuuden hyväksi koetut käytännöt saataisiin käyttöön laajemminkin, tarvitaan myös keskustelua ja tiedonjakoa kuntien välillä.

Lisätietoa monipaikkaisuuden ajankohtaisista löydät sivuiltamme. Monipaikkaisuutta käsitellään myös Kuntamarkkinoilla otsikolla Kunta monipaikkaisuuden kotina – mielipaikkoja ja mahdollisuuksia sekä myöhemmin syksyllä Maaseutu LIVEssä.