Millaista on Kuntaliiton EU-edunvalvontatyö?

Tehtäviimme kuuluu kuntien ja kaupunkien edunvalvonta. Taso vaihtelee paikallisesta kansainväliseen, ja meillä on oma toimisto myös Brysselissä. Asiantuntijamme osallistuvat kuntien ja kaupunkien edustajina erilaisiin hankkeisiin ja ajavat niissä kuntien ja kaupunkien etua ja oikeutta. Kyse voi olla hyvin erilaisista tilanteista: neuvotteluista, lainsäädäntöhankkeista tai kehitysprojekteista. 

Pöydän ympärillä saattaa istua valtio, järjestö, EU-instituutio tai yrityskonsortio, joskus nämä kaikki. Tehtävänä on selvittää kuntien intressit, pitää näitä esillä ja varmistaa, että lopputulos vastaa mahdollisimman hyvin kuntien ja kaupunkien tarpeita. 

Miten edunvalvontatyö etenee? 

EU-tasolla edunvalvontahanke käynnistyy yleensä, kun komissio julkaisee suunnitelmia uudeksi lainsäädännöksi. Ensimmäinen askel on selvittää, onko EU:n suunnitelma relevantti kuntien ja kaupunkien näkökulmasta: onko asetuksella, direktiivillä tai komission ohjeilla vaikutuksia Suomen kuntiin? 

Seuraavaksi pohditaan, miten säädöskokonaisuuteen voi vaikuttaa, jotta se vastaisi paremmin kuntien ja kaupunkien tarpeita. Joskus ehtii vielä vaikuttaa komission luonnostekstiin. Toisinaan on aikaa jutella Euroopan parlamentissa tai EU-neuvostossa Suomen edustajien kanssa ja kertoa heille, millaisia muutoksia haluamme ja miksi. 

Pohdintaan sisältyy myös selvitystä siitä, kenen kanssa Kuntaliiton kannat sopivat yhteen: olemmeko yksin vai löytyykö taustatukea? Usein keskustellaan laajasti muiden eurooppalaisten kuntaliittojen edustajien kanssa, mutta myös tämän kentän ulkopuolella tehdään yhteistyötä. 

Samaan aikaan töitä on tehtävänä myös kotimaassa. Helsingissä vastaava ministeriö muodostaa kansallista kantaa asiaan. Silloin Kuntaliiton rooliin kuuluu varmistaa, että kuntien ja kaupungit intressit on huomioitu virallisessa, kansallisessa kannassa. 

Mitä hyötyä kunnille on Kuntaliiton EU-edunvalvonnasta? 

Suomalaista paikallishallintoa ei tunneta Brysselissä, joten kansallisen yhteensopivuuden takia on tärkeää muistuttaa, selvittää ja itse esittää, miten EU:n ja suomalaisen paikallishallinnon intressit parhaiten sopivat yhteen. Suomalaiseen oikeusjärjestelmään kuuluu myös muita ominaispiirteitä, jotka saattavat hankaloittaa EU-säädösten käytännön soveltamista, jos yhteensovittamista ei ole tehty perusteellisesti jo EU-tasolla. Esimerkkinä tällaisesta on julkisuusperiaate. 

EU-tason työn jälkeen seuraa kansallinen implementointivaihe, tai asetusten osalta voimaansaattamisvaihe. Hyvästä ja tuloksellisesta EU-edunvalvonnasta seuraa kuntien ja kaupunkien kannalta huomattavasti helpompia kansallisia täytäntöönpanoprosesseja, kun intressit on huomioitu jo pohjalainsäädännössä.