Lieto on Suomen tuorein kaupunki

Lieto on unelmien pikkukaupunki. Lietolaiset ovat aktiivisia, osaavia ja onnellisia. Liedossa on avoin ja oivaltava ote tulevaisuuteen! Näin kunta mainostaa nettisivuillaan, ja kokemukseni perusteella olen samaa mieltä.

Myös yrittäjät ovat todistetusti olleet tyytyväisiä kuntaansa jo useiden vuosien ajan.

Lieto on yksi Suomen vanhimmista kunnista mutta samalla myös maamme uusin kaupunki. Kesän 2022 kynnyksellä kunta päätti ottaa käyttöön kaupunki-nimityksen. Tämän päätöksen myötä Liedosta tuli Suomen tuorein kaupunki.

Lieto on kaupunkitittelinsä kyllä ansainnut. Koko Turun kaupunkiseutu on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Liedon kasvu on ollut kaupunkiseudun kehyskuntien toiseksi voimakkainta heti Kaarinan jälkeen. Jos tarkastellaan kasvua viimeisen kymmenen vuoden aikaperspektiivillä, on Lieto houkutellut uutta väkeä yhdeksisen prosenttia. Tämä on useimpiin vastaavan kokoisiin kuntiin verrattuna kova saavutus.

Myös kuntarakenteen muutos näkyy: kunnan alueelle on muodostunut kaupunkimaisia rakenteita. Keskusta on kehittynyt, ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluu keskustan kehittäminen entisestään tiiviimmäksi ja kaupunkimaiseksi. Kunnan palveluntuotanto ja liikenneyhteydet keskustan alueella ovat monipuolisia ja kaupunkimaisesti järjestettyjä.

- Liedon teollisuusalueet ovat Turun seudun kaupunkeihin verrattuna sekä kokoluokaltaan että yrityskannaltaan merkittäviä. Kunnan palvelut ja hallinnon organisoituminen kestävät hyvin vertailun saman kokoluokan kaupunkien kanssa. Näihin argumentteihin nojaten kaupunki nimityksen käyttöönottoa oli helppo perustella, kertoo tuore kaupunginjohtaja Mika Ingi.

- Kyse on ennen kaikkea imagosta, jatkaa kaupunginjohtaja. Nimen muutoksella haemme selkeyttä Liedon asemaan tasa-arvoisena kaupunkimaisena toimijana muiden Turun alueen kehyskuntien joukossa. Turun kehyskunnista Kaarina, Naantali ja Raisio käyttävät myös kaupunki-nimitystä. Nimen muutoksella haluamme tuoda esiin Liedon kehitystasoa ja parantaa Liedon mahdollisuuksia vaikuttaa hyvinvointialueen halukkuuteen kehittää palvelujaan alueellamme.

Suomen parasta elinkeinopolitiikkaa

Liedossa voidaan hyvällä syyllä röyhistää rintaa, kun puhutaan elinkeinopolitiikasta. Kaupunki on toistuvasti sijoittunut ykköseksi eri tahojen laatimissa elinkeinopolitiikan tilaan ja yritysilmapiiriä mittaavissa tutkimuksissa. Suomen yrittäjien joka toinen vuosi teettämä Kuntabarometri-kysely selvittää yrittäjien näkemyksiä kuntien elinkeinopolitiikasta ja siitä, missä kunnissa on paras yrittää.

Mika Ingi, Marja-Leena Hämäläinen ja Mika Stepanoff. Kuva: Eija Kares

Lieto on sijoittunut omassa sarjassaan, keskikokoiset (10 000–50 000) kunnat,  ykköseksi jo neljästi, eli tutkimusvuosina 2016, 2018, 2020 ja 2022. Menestystä on tullut myös kahden vuoden välein toteutettavassa Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n kuntarankingissä, joka mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Eikä tässä vielä kaikki: myös Varsinais-Suomen maakuntaennusteeseen liittyvässä kuntien yritysilmapiiriä arvioivassa kyselyssä yrittäjät ovat arvioineet Liedon ykköseksi useina vuosina (2016, 2017, 2018, 2020, 2021, 2022).

Mikä sitten on Liedon elinkeinopolitiikan salaisuus? Miten tämä suorastaan satumainen menestys on saavutettu? Kysyin asiaa kaupungin yritys- ja työllisyyskoordinaattorilta Mika Stepanoffilta ja yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläiseltä.

-Henkilökohtainen palvelumme ”Hyvällä palveluilla on kasvot” -työtapa on saanut paljon kiitosta yrityksiltä. Pidämme asiat yksinkertaisena, jotta asiat sujuvat nopeasti. Toteutamme yrityspalvelut kahden hengen voimin siten, että minä kierrän yrityspalveluiden toimistoautolla/mobiili-palveluilla (asuntoautolla) noin 1200–1300 yritystä vuodessa. Hoidan sekä yritys- ja työllisyyspalveluita että rekrytointipalveluita, jotka ruokkivat toisiaan. Olen käytännössä ns. ”kenttämies”, kertoo Stepanoff.

Yritysneuvoja Marja-Leena Hämäläinen vastaa yrityspalveluiden viestinnästä ja hoitaa hankkeita, jotka tukevat elinvoiman ja hyvien palveluiden kehittämistä. Tämän lisäksi Stepanoff ja Hämäläinen ovat osa kaupunkikehityksen johtoryhmää. Ryhmässä ovat mukana kaavoitus, rakennusvalvonta ja mittaustoimi. On tärkeää, että yrityspalvelut ovat osa tätä kokonaisuutta, jotta asiat sujuvat joka suuntaa nopeasti.

Voikos tuon paremmin sanoa. Liedossa on ymmärretty, että hyvällä palvelulla on kasvot.  Menestys ei synny itsestään vaan taustalla on työtä ja työllä on aina tekijänsä.

***

Tässä blogisarjassa esittelen eri puolilla Suomea sijaitsevia suurten kaupunkien kehyskuntia ja niiden onnistumisia. Kehyskuntien asiakkuusvastaavana ja kehyskuntaverkoston koordinaattorina haluan nostaa esiin näitä kehittyviä ja ketteriä kuntia, jotka kaupungistumiskeskusteluissa jäävät helposti keskuskaupunkinsa varjoon.

Tutustu Lietoon

Missä Lieto sijaitseekaan?  (Google Maps)

Vireä kasvava, yli 20 000 asukkaan kaupunki Turun kaupunkiseudulla.

Lieto on Suomen vanhimpia kuntia. Se on perustettu 1331.

Lieto otti kaupunkinimityksen käyttöön kesällä 2022. Kaupunkinimitystä käyttäviä kuntia on Suomessa yhteensä 108.

Kunta on voittanut lukuisia eri tahojen myöntämiä yrittäjämyönteisyyspalkintoja.

Yrittäjämyönteinen kaupunki on mukana Kuntaliiton koordinoimassa kehyskuntaverkostossa.

Katso Liedon avainluvut Tilastokeskuksen vertailussa.