Kuntien EU-lobbaus on arkisempaa kuin tiesitkään

Edunvalvonta ja lobbaus sanoina herättävät toisinaan kovin kolkkoja mielikuvia. Negatiiviset kommentit lobbarin selkärangasta lentelevät koko kansan some-keskusteluissa. Kiertoilmaisut luikertelevat asiantuntijakeskusteluihin. Kuntien edunvalvonta on silti aivan arkista ja tarpeellista, puhuipa siitä suoraan tai kierrellen.

Hyvä esimerkki lobbaamisen tarpeesta on viime aikoina kuntien asiantuntijoita puhuttanut energiatehokkuusdirektiivin tarkistus. Kunnan omistamien rakennusten energiatehokkuus ei ole mediaseksikäs aihe, mutta edunvalvonnallisesti aivan keskeinen. Toteutuessaan Euroopan komission muutosesityksen pieni prosenttiluvun direktiivipäivitys soittaisi yhden jos toisenkin kunnan käytävillä hälytyskelloja.

Vaatimus peruskorjata vuosittain kolme prosenttia koko julkisesta rakennuskannasta lähes nollaenergiatasolle olisi kustannustehotonta, päästövaikutuksiltaan vähäistä ja ottaisi huonosti huomioon kuntien paikalliset olosuhteet. Tähän ja moneen muuhun epäkohtaan me Kuntaliitossa voimme vaikuttaa kaikkien kuntien eduksi.

Verkostoituminen ei ole salaista tai elitististä

Miten viestiä saadaan Euroopan komission virkamiehille, mepeille, ministeriöihin ja kansainvälisille verkostoille? Kuulemisten ja lausuntojen rinnalla verkostoissa vuorovaikuttaminen on aivan keskeisessä asemassa. Eikä huolta, kyse ei ole hyvä veli -verkostoista tai salaisista eliittikerhoista.

Verkostoituminen tarkoittaa, että me Kuntaliitossa tunnemme muut suomalaiset etujärjestöt sekä muiden maiden kuntaliitot ja -verkostot, joiden kanssa meillä on yhteneviä tavoitteita. Hyötynä ihmiset tuntevat toisensa ja tietävät, kehen kannattaa olla yhteydessä yhteistyön tekemiseksi. Leveämmillä hartioilla on helpompi saada ääni kuuluviin.

Kuntien tarpeet ja näkemykset tulevat Kuntaliittoon arkisesti asiakkuus- ja teemaverkostoissa, päivittäisissä tapaamisissa ja Teams-kokouksissa kuntien asiantuntijoiden sekä luottamushenkilöiden kanssa. Lisäksi Euroopan alueiden komiteaan valituilla suomalaisilla luottamushenkilöillä on virallinen väylä vaikuttaa unionin päätöksentekoon. 

Kuntien EU-edunvalvonnasta harvoin irtoaa raflaavia otsikoita

EU-edunvalvonta kytkeytyy usein kunnan arkipäiväiseen toimintaan. Suuri osa tästä asiantuntijoiden tasolla tehtävästä EU-edunvalvonnasta jää julkisen huomion ulkopuolelle. Kuntaliiton selvitysten mukaan noin 60 prosenttia kuntien päätöksistä ja tehtävistä liittyy kuitenkin tavalla tai toisella Euroopan unioniin.

Edunvalvonta on osa normaaleja yhteiskunnallisia valmistelu- ja päätöksentekoprosesseja, jotka tarvitsevat tuekseen asiantuntijatietoa. Kaikki tarpeellinen informaatio ei asu asiaa valmistelevan virkamiehen tai poliitikon luona. Yksityisten rinnalla myös julkiset organisaatiot valvovat etujaan niin kansallisesti kuin EU:ssakin.

Hyvä edunvalvonta on asiantuntevaa, asiallista ja läpinäkyvää

Hyvä edunvalvonta ei ole pelkästään vaikuttavaa. Erityisen tärkeää on asiantuntevuus, asiallisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys. Kuntaliitossa me kerromme avoimesti mitä asioita ajamme, vaikkapa vuoden 2022 EU-edunvalvontamme painopisteinä ja tavoitteina.

Vaikkei edunvalvonta Brysselin suuntaan ole täydellistä, eikä esimerkiksi heikommassa asemassa olevien ihmisten ääni kuulu riittävästi, EU-edunvalvonta on toistaiseksi kotimaista lobbausta läpinäkyvämpää. Jo kulkuluvan saamiseksi Euroopan parlamenttiin edunvalvojaorganisaatioiden on rekisteröidyttävä EU:n avoimuusrekisteriin, joka kerää tietoa ja tilastoja EU-vaikuttamisesta.

Myös kansallisesti edunvalvonnan avoimuus etenee. Parhaillaan lausuntokierroksella on parlamentaarisen työryhmän esitys kansallisesta avoimuusrekisteristä, joka velvoittaisi edunvalvontaorganisaatioita raportoimaan toiminnastaan.

Kuntien EU-edunvalvonta on arkista työtä, mutta sen pitkäjänteisyyttä ja tarpeellisuutta kuvaa, että Kuntaliiton Brysselin toimisto viettää tänä vuonna 30-vuotisjuhlaa. Kuntaliitto siis tunnisti EU:n merkityksen Suomen kunnille jo 1992. Brysselissä toimimisen tuloksia on aihetta juhlia koko vuoden 2022 läpi ja jatkaa avointa lobbaamista ylpeästi pää pystyssä.