Heli Hännisen blogi 20.12.2022

Kuntien digitiekartta - uusi yhteistyömalli avain yhteiseen ymmärrykseen

Kansallinen digikehitys on saanut paljon kaivattua rakennetta perustetun digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministeriryhmän, digitoimiston sekä kansallisen digikompassivalmistelun myötä. Samaan aikaan kunnissa on ollut kova tarve priorisoida tekemistä digitalisaationkin saralla, löytää kansallisen digikompassin avulla oma roolinsa kansallisissa digitalkoissa.

Suomen digikompassi kaipasi rinnalleen karttaa, jolle ponnistetaan eri puolilta Suomea, hyvinkin erilaisista kehittämislähtökohdista. Näihin tarpeisiin etsittiin vastauksia kehittämällä kuntien yhteinen digitiekartta.

Julkisten palvelujen yhteiskehittämiseen

Valtiovarainministeriön Digitalisaation edistämisen ohjelman rahoittama ja Digi- ja väestötietoviraston toteuttama asiantuntijatuki tarjosi mahdollisuuden päästä Kuntaliiton kanssa yhteistyössä suoraan kuntien yhteiseen vuoropuheluun, ilman totuttua hankehallintoa ja tämän vaatimaa resurssitarvetta.

Kunnat tarvitsevat tukea kuntien yhteiseen kehittämiseen, mutta samanaikaisesti tulee huolehtia myös kuntien aidosta osallisuudesta julkisen hallinnon digitalkoissa. Yhtenä yhteiskehittämisen avauksena voidaan nähdä digikompassiin kirjattu tavoite elämäntapahtumalähtöisestä digitalisaatiosta. Onko nyt oikea aika muuttaa kuntien rooli ohjauksen kohteesta aidoksi kehittämiskumppaniksi?

Mitä lähemmäksi ihmis-/elämäntapahtumalähtöistä kehittämistä etenemme, sitä vahvemmin kuntien ja hyvinvointialueiden rooli kansalaisten pulssilla korostuu. Tarvitaan toimintamalli, jolla voidaan levittää palvelutasolta nousevia ihmislähtöisiä ratkaisuja yhteiseksi hyväksi. Kun ollaan kunnissa ja yhdessä muiden kuntien ja sidosryhmien kanssa kehittämässä palveluja erilaisille palvelujen käyttäjille – kuntalaisille, yrityksille ja yhteisöille - tarvitaan selkeät ja konkreettiset kansalliset tavoitteet. Tulee tunnistaa kokonaisuudet, joissa ihmislähtöisyys edellyttää kansallisesti yhteisiä toimintatapoja (enkä tässä tarkoita, että kaikesta tulisi säätää lailla) ja tarjota tukea näihin - samalla kun löydetään liikkumavaraa paikallisiin tai alueellisiin ihmis-/elämäntapahtumalähtöisiin toteutuksiin.

Kohti uutta hallituskautta

Julkisen hallinnon digitalisaatiokehittämisen tulee olla kokonaisvaltaista ja johdonmukaista. Siiloissa toimimista on vältettävä, ja rahoituksen tulee olla yhtenäistä.

Digitalisaatio etenee eikä odottele hallitusohjelmien reunaehtoja. Digitoimiston rooli tavoitteiden kuljettamisessa hallitusohjelmien yli on keskeinen.

Hallinnonalakohtainen digitalisaation edistäminen on monin paikoin siilouttanut digikehittämistä myös kunnan sisällä. On välttämätöntä integroida eri ministeriöiden normiohjausta ja palvelukehitystä toisiinsa, sekä samalla rakentaa parempaa kuntaymmärrystä osana julkisen hallinnon digitalisaation tilannekuvaa. Hyvinkin erilaisista lähtötilanteista ponnistavien kuntien mahdollisuudet tuoda oma panoksensa elämäntapahtumalähtöiseen kansalliseen digikehitykseen tulee varmistaa. Tällöin rakentuu myös mahdollisuudet EU:n yhteentoimivuutta edistäviin toimenpiteisiin.

Samaan aikaan kuntien lakisääteisten palveluiden rahoitus on turvattava ja rahoitusjärjestelmä uudistettava tukemaan mm. ihmis-/elämäntapahtumalähtöistä siilorajat ylittävää kehittämistä. Digitalisaation lainsäädännön on jatkossa mahdollistettava kunnille tavoitteellinen, poikkihallinnollinen ihmislähtöinen kehittäminen. Valtion normiohjauksen ja digitalisaation lainsäädännön tulisi jättää kunnille liikkumavaraa ihmislähtöisten palveluiden toteuttamisessa. Lainsäädännön kehittämiseksi erilaiset lakikokeilut ovat keino testata uudenlaista sääntelyä ennen kuin päätetään pysyvistä lainsäädäntömuutoksista.

Lainsäädännön ja hallinnollisten uudistusten yhteydessä tulee laatia digitalisaatiovaikutusten arviointi, joka huomioi ilmiön eri toiminnalliset ja kielelliset vaikutukset sekä lisärahoituksen tarpeet kunnille.

Kunnat ovat kokeneet digitalisaaton sääntelyssä paljon tulkinnanvaraa, ja tämä on osaltaan hidastanut kehitystä. Kuntien kokemuksia on nostettu esiin mm. Digitalisaation edistämisen ohjelman lainsäädäntötyöryhmän työssä. Perinteisesti kuntia kuullaan lausuntovaiheessa, jolloin prosessiin vaikuttamisen mahdollisuudet ovat pienet.