Kuntatalousasiantuntijan muistilista kesälle 2022

Kesä hellii lomalaisia, mutta tietotarpeita kuntien tunnusluvuista, ennusteista tai päätöksistä voi syntyä myös kesän mittaan. Faktat julkisen talouden kehityksestä ja ennusteista ovat erityisen tärkeitä uuden hallituskauden kynnyksellä: keskustelut hallitusohjelmatavoitteista käyvät erilaisissa kesätapahtumissa kuumina.

Kokosin mahdollisimman paljon ajankohtaista materiaalia niin työn sankareille kesän ajaksi kuin lomalta palaajille muistin virkistämiseksi. Ennustevinkit, esimerkiksi peruspalveluiden hintaindeksiksi ja sosiaaliturvamaksujen prosenteiksi vuosille 2022–2024, löytyvät liitteenä olevasta kalvopaketista.

Ajankohtaista lisätietoa saa myös lukuisten aktiivisten asiantuntijoidemme Twitter-tileiltä. Käy kurkkaamassa ja seuraa meitä!

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedot 2021 ovat valmistuneet

Kuntatalouden tila on ollut viime vuosina vahvempi kuin pitkään aikaan. Hyvän kehityksen taustalla ovat valtion koronatuet, ripeä elpyminen koronakuopan pohjalta, monet satunnaiset myyntitulot sekä yllättävän maltillisesti kehittyneet toimintamenot vuosina 2020–2021.

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2021 lopulliset tilinpäätöstiedot ovat valmiit. Yksittäisten kuntien ja kuntayhtymien tiedot löytyvät Valtiokonttorin sivuilta. Kokonaiskuvaan ykköslähde on tilastosivujemme yhteenveto kuntien ja kuntayhtymien taloudesta vuonna 2021.

Runsaasta paketista löytyy karttahavainnollistuksia, maakunnittaisia ja kuntakokoryhmittäisiä vertailuja, konsernitietoja sekä selityksiä kuntatalouden meno- ja tuottokehityksen taustoille. Sivustolta löytyy myös laaja kunnittainen Excel kuntien ja kuntakonsernien talouden tunnusluvuista.

Luvut on laskettu asukaskohtaisesti vertailun helpottamiseksi. Taulukoista selviää esimerkiksi, että kunnilla oli vuonna 2021 asukasta kohden velkaa 3 444 euroa ja kuntakonserneilla keskimäärin 7 624 euroa. Lainakannan ohella tilastoja löytyy myös esimerkiksi vuokravastuiden määrästä ja kertyneestä yli- tai alijäämästä.

Kirsikkana kakussa tarjoamme kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöstiedoista vuoden 2021 tiedoilla päivitetyn PBI-tiedoston, josta voi kaivaa esiin omaan käyttöön tarpeellisia vertailuja eri vuosien, neljännesvuosien, kulu- tai tuottolajien tai tase-erien kesken. Tiedostossa liikutaan ja tehdään valintoja nuolinäppäimillä. Tiedot löytyvät koko kuntatalouden tasolla tai erikseen peruskuntien ja kuntayhtymien tasolla.

Myös valtiovarainministeriö on laatinut kuntatalouden seurannassaan vuoden 2021 tilinpäätöstiedoista erinomaisen muistion. Siinä todetaan muun muassa, että konsernitilinpäätöstietojen perusteella vuoden 2017 arviointimenettelyn kriteerit toteutuivat taseen kertyneellä alijäämällä mitaten vuosina 2020–2021 neljällä kunnalla: Kyyjärvi, Konnevesi, Pertunmaa ja Rääkkylä. Kunnista kattamatonta alijäämää oli taseessa Haapajärvellä.

Kuntien palkkaratkaisu nosti kuntien kustannusennusteita

Kunta-alalle saatiin aikaan kesäkuun alussa kolmevuotinen palkkaratkaisu, jolla mitä luultavimmin taataan kunta-alalle työrauha aina vuoden 2025 huhtikuun loppuun asti. Lisätietoa ratkaisun yksityiskohdista löytyy pääekonomistin palstalta sekä KT:n sivuilta.

Kuntien palkkaratkaisun taloudelliset vaikutukset ovat kunnille muita toimialoja raskaammat. Kuntien ansiotasoindeksiennusteet nousivatkin VM:n kesän talousennusteessa roimasti suhteessa edeltäviin ennusteisiin: noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Valtiovarainministeriö ennakoi, että kuntien ansiotasoindeksi kasvaa 2023–2024 noin 3,8 prosentilla, kun yleisen ansiotasoindeksi jää alle 3 prosentin. Pitkällä aikavälillä palkkaohjelma helpottanee kuntia vaivaavaa pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta.

Myös kuntien peruspalveluiden hintaindeksi jatkaa lähivuosina yli kolmen prosentin kasvuvauhdissa. Ensi vuodelle peruspalvelujen hintaindeksiksi näyttää +3,6 prosenttia.

Inflaatio voi kiihtyä jopa kuuteen prosenttiin, mutta ensi vuoden lukemat laskevat

Alkukesästä on saatu kylmääviä talousennusteita, vaikka alkuvuoden tilastotiedot ovatkin inflaatiota ja kuluttajien luottamusindikaattoreita lukuun ottamatta yllättäneet positiivisesti. Kuluvan vuoden ennusteet ovat sinnitelleet Venäjän sotatoimien ja tuotantokapeikkojen varjossa erinomaisena jatkuneen koronaelpymisen vuoksi. Työttömyysennusteita on jouduttu jopa vetämään ylöspäin.

Sen sijaan kuluttajahinnat ja tuottajahinnat ovat nousseet odotettua voimakkaammin. Ennusteiden mukaan inflaatio voi kiihtyä tänä vuonna jopa kuuteen prosenttiin. Kunnille tämä merkitsee nousevia kustannuksia ja investointien lykkäämistä tuleville vuosille.

Venäjän sotatoimet ovat kuitenkin laskeneet talouden kasvuennusteita rajusti. Erityisesti ovat heikentyneet BKT:n kasvuodotukset vuonna 2023. Sota on inhimillisten kärsimysten ohella heikentänyt kuluttajien ostovoimaa. Heikoimmassa asemassa ovat kaikkein köyhimmät niin meillä kuin kehittyvissä maissa. Suomessa inflaatiopiikin ennakoidaan tasoittuvan jo 2023.

Ennustetaulu kansantalouden keskeisistä muuttujista vuodelle 2023 löytyy liitteen kalvopaketista. Paketti sisältää myös monien talousasiantuntijoiden kaipaamat ennusteet vuoden 2023 kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuista. Ne eivät ole juuri muuttuneet viime kevään ennusteista.

Budjettiriihi on elokuun lopussa, asetus kuntien koronatuesta lausunnoille elokuussa

Vaikka suuri osa Sanna Marinin hallituksen kuntapäätöksistä on jo linjattu, elo-syyskuun vaihteen budjettiriihi tuskin jättää yhtään talousasiantuntijaa kylmäksi. Todennäköisemmin riihen polttavin kysymys on kuitenkin kansalaisten ostovoima ja sen tukeminen.

Ennen riihtä odotetaan lausunnoille asetusta kuntien terveysturvallisuuden koronatuesta vuodelle 2022. Asetus on tämän hetken tietojen mukaan lähdössä lausuntokierrokselle elokuussa eli hieman myöhemmin kuin mitä kesän alussa vielä odotettiin. Tarkkailkaa lausuntopalvelua.

Syksystä tulee mielenkiintoinen, kun uudet talousennusteet päivittyvät ja katse kiinnittyy yhä voimakkaammin vuoteen 2023. Syksyn kuntatalousohjelma julkaistaan 19.9.2022.

Hyvää, rauhoittavaa ja turvallista kesää kaikille!