Kestävän kuntatalouden rakentaminen epävarmuuden keskellä

Kuntatalouden kestävyyttä tavoitellaan kuntien strategioissa, sitä edellytetään valtion tulevaisuusselvityksissä ja sitä kohti pyritään tutkimusraporteissa. Kuntatalouden kestävyys nostetaan esiin myös Kuntaliiton vuoden 2022 tavoitteissa.  

Hyvä niin, sillä kuntatalouden kestävyys on erityisen ajankohtainen juuri tänä vuonna, uuden valtuustokauden ensimmäisenä kokonaisena talousvuonna. Sote-uudistus on lähempänä kuin koskaan, TE-palvelun uudistus on tulossa ja koronaepidemian vaikutusten toivotaan poistuvan mahdollisimman pian ja mahdollisimman kauas. Uusien kuntapäättäjien käsissä on isompia muutoksia kuin kymmeniin vuosiin.

Kuntatalouden kestävyys turvataan onnistuneella päätöksenteolla. Vastuullisia ja vaikuttavia päätöksiä on sitä helpompi tehdä, mitä paremmat tiedot tulevaisuudesta on käytettävissä. Juuri talouden ennakointi on tässä maailmanajassa pirullisen vaikeaa.

Toivotaan vakautta, saadaan lisääntyvää epävarmuutta

Kuntatalous on ollut ulkopuolelta tulleiden muutostekijöiden moukaroimana jo useamman vuoden ajan. Valtion koronatuet lihottivat kuntien taloutta yksittäisinä vuosina 2020 ja 2021. Niiden aikana on päässyt unohtumaan, että lähtökohta, josta koronan aikakauteen siirryttiin, oli kuntien talouden kannalta mahdollisimman huono. Vuodet 2018 ja 2019 olivat kuntien tilinpäätösten valossa historian huonoimmat pitkään aikaan.

Kuntatalouden vakaus on sitä helpompi säilyttää, mitä aiemmin tiedot uudistuksista ja lakimuutoksista sekä niiden vaikutuksista kuntien menoihin ja tuloihin ovat käytettävissä. Koronaa edeltävinä vuosina erilaiset hallinnolliset uudistukset ovat kuitenkin toinen toisensa perään heikentäneet kuntatalouden ennakoitavuutta ja lisänneet epävarmuutta erityisesti verorahoituksen arvioinnissa.

Verokorttiuudistus, verotuksen joustava valmistuminen ja tulorekisterin käyttöönotto sekoittivat tulojen kertymistä muutama vuosi sitten. Lainsäädäntömuutokset esimerkiksi varhaiskasvatuksessa ja vanhustenhuollossa lisäsivät menoja.

Kilpailukykysopimus jätti pysyvän jäljen kuntien talouteen, kun päättäjille määräaikaisena myyty sopimus päätettiin lopulta muuttaa pysyväksi kuntien valtionosuuksien leikkaukseksi. Kuntien valtionrahoituksen taso jäi pysyvästi sopimusta edeltävää aikaa alemmalle tasolle.

Kunnat tekevät vuoden 2023 budjettivalmistelunsa sankassa sumussa

Kuntien valmistautuminen historialliseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen hallintouudistukseen tapahtuu talousvaikutusten arvioinnin osalta täydessä sumussa.

Vuosien 2021 ja 2022 talous vaikuttaa pysyvästi uuden kunnan talouteen vuodesta 2023 alkaen. Laskentatavat, joilla kuntien verotuloja ja valtionosuuksia siirretään, aiheuttavat sen, että uudistuksen pysyvät vaikutukset voivat olla yksittäisissä kunnissa euromääräisesti erittäin suuria. Tarkempi vaikutuksen nettouttaminen on mahdollista vasta kesällä 2023.  

Tilannetta leimaa epätietoisuus. Kuntapäättäjien tulee vuoden 2022 aikana laatia talousarviot kuten aina ennenkin, vaikka varmaa tietoa on vähemmän ja uudistuksen euromääräinen vaikutus mittava.

Päätöksiä tulee kuitenkin tehdä epävarmuudesta huolimatta. Ne tulee pohjata parhaisiin käytettävissä oleviin tietoihin, vaikka ennakointi on tuskaisen hankalaa, lähes mahdotonta.

Kuntaliitto tehostaa tukeaan kunnille vuoden 2023 talousarviovalmistelua silmällä pitäen. Taloustorstait, talouslistaviestintä, blogit, webinaarit ja laskelmapäivitykset aikataulutetaan entistä paremmin kuntien budjettivalmistelun kriittisiin ajankohtiin.

Lisäksi FCG:n ja Kuntaliiton yhteinen Kestävän kuntatalouden verkostohanke jatkaa talouden tilannekuvan ja ennakoinnin teemoilla myös vuonna 2022.

Puskurit kuntoon ja valmius jatkuvalle muutokselle

Taloudeltaan kestävä kunta järjestää lakisääteiset palvelut kustannusvaikuttavasti nykyisille asukkailleen ja varautuu järkevästi sellaiseen tulevaisuuteen, jonka pohjana on realistinen näkymä väestörakenteesta ja sen palvelutarpeesta.

Kaikkien palvelujen ei tarvitse olla itse tuotettuja tai löytyä oman kunnan rajojen sisäpuolelta, mutta niiden tulee olla laadukkaita ja kuntalaisten saavutettavissa. Tämä voi näyttäytyä esimerkiksi perusopetuksen ja lukiokoulutuksen verkostomaisena järjestämisenä.

Kestävän talouden kunnassa investoinnit ja päätökset palveluverkosta mitoitetaan suhteessa realistiseen tulevaisuudenkuvaan – oli suuntana sitten vahva kasvu tai hallittu supistuminen. Kestävän talouden kunnassa rahaa jää myös kunnan ja alueen kehittämiseen.

Yksittäisen kunnan talouden kestävyys on tulevaisuudessa korostetun riippuvainen paitsi ulkoisista muutosvoimista myös yhteistyön onnistumisesta alueen muiden toimijoiden kanssa. Kestävää kuntataloutta ei voi olla ilman aktiivista yhteistyötä sekä naapurikuntien kesken että kunnan ja uuden hyvinvointialueen välillä.

Koronaepidemia ja sitä edeltäneet vuodet ovat osoittaneet, että ennakoitavuuden perään haikailu on turhaa: sen varaan ei kuntatalouden kestävyyttä voi rakentaa. Sen sijaan pitää vahvistaa puskureita ja muutosvalmiutta. Tulevista vuosista taloudeltaan kestävinä selviävät kunnat, jotka ymmärtävät yhteistyön merkityksen, etsivät alueellisia vahvuuksia ja kehittävät valmiuttaan kohdata muutoksen toisensa perään.