Kestävä kuntatalous – höpöhöpöstä johtamisen arjeksi

Kestävyys on koko yhteiskuntaa koskettava ilmiö, jolle asetetaan niin globaaleja kuin kansallisiakin tavoitteita.

Kuntien tulisi edistää palveluidensa järjestämistä taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kestävyys näkyykin entistä vahvemmin kuntien strategioissa, ja monet kuntien tehtävistä nojaavat kestävyyteen.

Kestävyydellä viitataan usein kestävän kehityksen kolmeen pilariin: ekologiseen, sosiaaliseen ja kulttuuriseen sekä taloudelliseen kestävyyteen. Tutkimuksellinen huomio on tähän asti ollut pääasiassa ekologisessa kestävyydessä.  

Monitulkintaisuutensa vuoksi kestävyys saattaa jäädä puheen tasolle, abstraktiksi ja höpöhöpöksi. Se ei välttämättä muutu konkreettiseksi tekemiseksi, vaikka juuri tämä olisikin olennaista.

Kestävyys kuntajohtamisen kysymyksenä

Kunnallisalan kehittämissäätiön rahoittamassa Kestävän kuntatalouden tietopohja -tutkimushankkeessa kestävyyttä tutkitaan erityisesti talousjohtamisen kysymyksenä.

Nyt keskustelu painottuu vahvasti kestävyyden mittaamiseen ja raportointiin. Nämä eivät kuitenkaan vielä vastaa kysymykseen siitä, miten kuntien talousjohtajat hyödyntävät kestävyystietoa työssään.

Taloudellinen ulottuvuus nousee keskiöön, kun kestävyys tulkitaan johtamisen kysymykseksi. Kun taloudellista kestävyyttä tarkastellaan organisaatiotalouden kehyksessä, määritelmissä korostuu ongelmallisesti vain rahaprosessin kestävyys. Pelkän rahaprosessin tarkastelu sisältää riskin, että myös ymmärryksemme taloudesta supistuu ”rahaksi” ja sen määräksi.

Tämä vaikuttaa käsitykseemme siitä, kenen vastuulle kestävyyden tulkitaan kuuluvan. Jos kyse on rahaprosessin kestävyydestä, luonnollisesti talous- ja rahoitusjohtajat ovat tällöin vastuussa.

Kestävyyttä tarkasteltaessa myös reaaliprosessi tulee ottaa huomioon. Kestävyyttä olisikin hyvä lähestyä tuloksellisuuden kehyksenä, joka pitää sisällään toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden.

Kestävyystiedon rooli tulevaisuuden kunnissa

Kuntien rooli kestävyystiedon hyödyntäjinä ja kestävyyden tekijöinä on kiistaton. Tärkeä osa hankettamme on myös tulevaisuuteen suuntaava katse. Mitä kunnat hyötyvät jatkossa erilaisista kestävyysmittareista ja -tietopohjista?

Tässä valossa kestävyyden kysymykset näyttäytyvät hyvin konkreettisina. Se, miten kestävä kuntatalous saadaan aikaan, on tärkeä kysymys nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kestävyydestä puhuttaessa on myös tärkeää pohtia, puhummeko talouden tasapainosta vai kestävästä kehityksestä.

Mitä siis tarkoittaa tulevaisuuden kestävä kunta? Kestävä kuntatalous on nyt ja tulevaisuudessa rahaa, rahankäytön suunnittelua ja konkreettista rahan käyttämistä sekä tällä toiminnalla aikaansaatuja vaikutuksia.

Kestävyystiedon hyödyntämisessä talousjohtajien rooli korostuu. Tästä huolimatta kestävyys on kaikkien yhteinen asia. Tulevaisuuteen kestävästi katsova kunta tarvitsee niin sisäisiä kuin ulkoisiakin tekoja ja tekijöitä­­.

Tampereen yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston Kestävän kuntatalouden tietopohja – nyt ja tulevaisuudessa -tutkimushanke tekee yhteistyötä Kuntaliiton kanssa.

Lue lisää: https://kaks.fi/kestava-kunta/

Kirjoittajat:

Lotta-Maria Sinervo on hankkeen vastuullinen johtaja ja julkisen talousjohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.

Meri Pulkkinen on hankkeen tutkija, joka työskentelee Tampereen yliopistossa julkisen talousjohtamisen tutkimusryhmässä.

Harri Laihonen on sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksella Itä-Suomen yliopistossa.