Kehysriihi paketoitiin pikaisesti − kuntapäätösten yksityiskohdat tarkentuvat vielä

Venäjän sota Ukrainassa vaikutti kehysriihineuvotteluihin ja raivasi kasvaneisiin menotarpeisiin ja menokehysten tiukkuuteen liittyneen epäsuhdan tulevaisuuteen. Kehysriihineuvottelut saatiinkin päätökseen pikavauhtia yhdessä päivässä. Varsinainen julkisen talouden suunnitelma, kevään 2022 kuntatalousohjelma ja valtiovarainministeriön kevään Taloudellinen katsaus julkistetaan 13. huhtikuuta.

Kokosin kehysriihilinjausten pääkohdat kalvoille, katso liite tämän kirjoituksen lopusta.

Vaikka julkisen talouden suunnitelma 2023–2026 on Sanna Marinin hallituskauden viimeinen varsinainen julkisen talouden suunnitelma, siinä linjattiin sodan vuoksi merkittävistä uusista linjauksista, jotka vaikuttavat niin kuluvan vuoden kuin tulevien vuosien rahoitustarpeeseen. Monien päätösten yksityiskohtaiset määrärahat selkeytyvät kuitenkin vasta lähikuukausien valmistelun aikana.

Kuntapäätöksissä mukana Ukrainaan liittyvät kompensaatiot

Kaikkiaan valtion menokehyksen ulkopuolelle on uusina kuluerinä päätymässä tänä vuonna noin 1,8 miljardia euroa ja ensi vuonna lähes vastaava summa. Tästä pieni osa päätyy lopulta myös kunnille, sillä hallitus sitoutui korvaamaan kunnille Ukrainasta pakenevien henkilöiden auttamisesta koituvia kustannuksia tilapäisen suojelun käyttöönotosta lähtien. Kunnille turvataan myös Ukrainasta tulevien lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä koituvat kustannukset.

Täsmällinen malli, kompensoitavien kustannusten määrä ja kotikuntastatuksen pikainen myöntäminen ovat vielä valmistelussa. Olemme valmistelussa mukana ja tiedottamme uusista päätöksistä heti kun mahdollista.

Riihen linjausten mukaan korvattaviin palveluihin kuuluvat majoituksen lisäksi niin sovittaessa esimerkiksi paenneille henkilöille tarjottavat terveyspalvelut, työllisyyspalvelut, varhaiskasvatus sekä perusopetuksen valmistava opetus ja oman äidinkielen opetus sekä riittävät oppilashuollon palvelut.

Muut riihen kuntalinjaukset odotettuja

Kehysriihen perusteella näyttää siltä, että Marinin hallituksen kuntapäätökset noudattavat pääpiirteissään julkisen talouden suunnitelmassa ja kunta-valtio-suhteessa aikaisemmin vahvistettuja linjauksia. Jo päätettyjä kuntien tehtävien laajennuksia viedään eteenpäin, indeksitarkistukset sekä verokompensaatiot tehdään ja kuntien valtionosuuksien tasoa korjataan vuodesta 2023 lähtien sote-siirtolaskelmassa havaitun korjaustarpeen vuoksi 344 miljoonalla ylöspäin.

Isossa kuvassa päätökset turvaavat kuntatalouden tilaa ja noudattavat kunta-valtio-suhteessa sovittua rahoitusperiaatetta. On kuitenkin varauduttava siihen, että julkisen talouden suunnitelma tulee sisältämään myös joitain pienempiä, kuntien valtionosuuksiin kohdistuvia leikkauksia.

Jo viime kehysriihessä sovittiin, että hallituksen sopimasta 370 miljoonan euron sopeutustoimista kunnille kohdistuu 24 miljoonaa euroa. Yksityiskohdat mahdollisista muita leikkauksista selkeytyvät ensi viikolla, kun julkisen talouden suunnitelma julkaistaan.

Uusi kehysriihi ei heilauta kuntatalouden ennustetta

Kehysriihen yhteydessä ei julkaistu vielä uutta ennustetta kuntataloudesta. Jo viime joulukuisen ennusteen perusteella kuitenkin tiedetään, että kuntatalouden ennusteura vahvistuu vuoden takaisista arvioista selvästi. Syynä kuntatalouden ennusteen vahvistumiseen on lähinnä vuoden 2021 lähtötilanteen muutos, sillä talouden vahva elpyminen koronakuopasta ja valtion koronatuet vuonna 2021 ovat lisännet kuntien tuloja vuoden takaiseen tilanteeseen nähden.

Myös uudessa kehysriihessä luotiin näkymään sille, että kuntatalouteen Ukrainan tilanteesta mahdollisesti koituvat uudet lisäkulut vuonna 2022 tullaan kompensoimaan. Terveysturvallisuuden ja opetustoimen koronatukien ja Ukrainan tilanteesta aiheutuvat välittömät määräraha-arviot vahvistetaan toukokuussa, kun valtio lähettää eduskuntaan kuluvan vuoden toisen lisätalousarvioesityksen. Sen sijaan kuntien palkkaneuvotteluista kehysriihessä ei hiiskuttu mitään.

Valtio ottaa siis linjauksillaan yhä vastaan koronapandemiasta ja Venäjän sodasta kunnille aiheutuvia taloudellisia tappioita, ainakin jossain määrin. Tämä estää kuntatalouden tilan romahtamisen sote-siirron, alla ja kunnat voivat keskittyä historiallisiin uudistuksiin, koronapandemian hoitoon ja Ukrainasta pakenevien ihmisten auttamiseen ilman näistä aiheutuvia, uusia merkittäviä taloudellisia paineita.

Tulevina vuosina paineita sen sijaan riittää. Kuntien tulopohja kasvanee vaimeasti väestökehityksen, korkealla pysyttelevän työttömyyden ja hitaasti kasvavan kansantalouden myötä. Sen sijaan kunnilla on vaikutusmahdollisuuksia omaan menokehitykseensä, myös investointeihin. Vastuu laajoista investoinneista näyttää kasautuvan yhä voimakkaammin kuntakentälle.