Julkisen sektorin innovaatiotoiminta saa aikaan toivottuja vaikutuksia, mutta ymmärretäänkö innovaatioiden strateginen merkitys?

Valtiolla ja kuntasektorilla toteutettiin innovaatiobarometrit yhtä aikaa. Tulokset ovat rohkaisevia. Valtaosa organisaatioista innovoi ja ratkaisut tuottavat toivottuja vaikutuksia. Innovaatiotoiminnan ohjaus sen sijaan vaikuttaa ohuelta. Ymmärretäänkö innovaatioiden potentiaali strategian toteuttamisessa?

Julkisen sektorin innovaatiotoiminnalla on mahdollista tuottaa monenlaista arvoa yhteiskunnalle. Innovaatiotoiminnan lähtökohdissa korostuvat valtiolla asiakkaat sekä tuottavuus ja kunta-alalla prosessien kehittäminen ja kestävän kehityksen edistäminen. Merkittävimmät innovaatiot ovat myös vaikuttaneet näihin positiivisesti.

Innovaatiotoimintaa voikin tulosten perusteella pitää johdonmukaisena. Vaikutukset vastaavat tavoitteita. Innovaatiot ovat usein vastauksia käsillä oleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin, mutta innovaatiotoiminnalla on myös mahdollista ennakoida tulevaa ja luoda uusia mahdollisuuksia sekä julkisella sektorilla että laajemmin yhteiskunnassa.

Käytettävissä oleva työaika ja raha ovat innovaatiotoiminnan pullonkauloja. Organisaatioiden kannattaisi kiinnittää niihin huomiota, sillä onnistuneet innovaatiot tuovat kustannussäästöjä ja mahdollistavat työajan käyttämisen uusien mahdollisuuksien tutkimiseen ja uuden luomiseen rutiininomaisten töiden sijaan. Kun julkinen sektori ja koko yhteiskunta kamppailevat erilaisten resurssipaineiden kanssa ja yrittävät edistää samaan aikaan ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, innovaatiotoiminta on suorastaan välttämätöntä.

Suomen visiona on olla vuonna 2025 maailman vetovoimaisin ja osaavin kokeiluja innovaatioympäristö. Innovaatiobarometri 2022 -tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa tutkittua tietoa julkisen sektorin innovaatiotoiminnan ja innovaatioiden yleisyydestä sekä kannustaa julkista sektoria uudistamaan toimintakulttuuria ja palveluja innovaatioiden avulla.

Julkisen sektorin innovaatiotoiminta ei kuitenkaan ole tulosten perusteella erityisen vahvasti ohjattua kansallisella tasolla. Yksi mahdollisuus näyttää selkeämpää suuntaa ja edistää yhteiskunnallisesti vaikuttavien julkisen sektorin innovaatioiden syntyä ja leviämistä voisi olla niiden perusteellisempi huomioiminen hallitusohjelmassa ja sen toimeenpanossa. Huomioiminen ohjelmatasolla voisi tehdä julkisesta sektorista myös entistäkin houkuttelevamman työympäristön.

Huolimatta kehityskohteista Suomen julkinen sektori on kansainvälisesti tunnustettu ja seurattu suunnannäyttäjä. Edelläkävijyys ja vaikuttava innovaatiotoiminta eivät ole itsestäänselvyyksiä, vaan vaativat jatkuvaa oppimista ja määrätietoista kehittämistä. Valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto kannustavatkin organisaatioita, julkista sektoria ja koko yhteiskuntaa uudistamaan toimintaansa innovaatioiden avulla ja kytkemään ne osaksi ennakointia, strategiatyötä, ohjausta ja toimeenpanoa.

Tuula Jäppinen, innovaatioasiantuntija, Kuntaliitto

Matti Kuivalainen, erityisasiantuntija, valtiovarainministeriö

Muualla verkossa

• Kunta-alan innovaatiobarometri 2022. Kuntaliitto.
• Kunta-alan kestävän kehityksen innovaatiobarometri 2022. Kuntaliitto.
• Julkisen sektorin innovaatiobarometri 2022 : Valtion tulokset. Valtioneuvosto.