Johtamisen kehittäminen on avain kuntien kansainvälisen toiminnan vaikuttavuuteen

Kuntien kansainvälistä toimintaa tuntemattomalle on saattanut muodostua kuva, että toiminta koostuu matkustelusta ja hankehumpasta. On totta, että kansainvälisen yhteistyön tavoitteet olivat kunnissa toiminnan alkuvaiheessa erilaiset kuin tänä päivänä. Nykyisin kuntakentän kansainvälinen toiminta on jotain ihan muuta.

Kaikki kuntiin vaikuttavat ilmiöt ovat enemmän tai vähemmän globaaleja. Oli kyse sitten sodasta Euroopassa, ilmastoasioista, investointirahoituksen saatavuudesta tai asuntojen hintakehityksestä kaupungistumisen myötä, yksikään kunta ei voi jättäytyä kansainvälisten kehityskulkujen ulkopuolelle.

Kansainvälisen toiminnan kannalta kynnyskysymys on, miten sen tarjoamat keinot saadaan syötettyä kunnan strategisiin prosesseihin ja paalutettua ne työkaluina osaksi kunnan toimintaa. Kun kansainvälistä toimintaa ei jätetä irralliseksi palaseksi, se voi tukea tavoiteltujen muutosten ja vaikuttavuuden aikaansaamista. Tässä on monella yhä kehittämisen ja kehittymisen paikka.

Kansainvälinen toiminta on kuntien kehittämisen työkalu, ei arvo itsessään

Kansainvälinen toiminta ei ole arvo itsessään, vaan kuntien kehittämisen keino. Sen hyödyntäminen vaatii osaamista tunnistaa tavoitteet, joita toiminnalla voi ja kannattaa lähteä edistämään.

Kansainvälinen toiminta ei lähtökohtaisesti eroa muista, samaan tavoitteeseen tähtäävistä toimenpiteistä, muuten kuin sisältäen vieraita kieliä ja rajat ylittävää vuorovaikutusta. Muualla painitaan usein lähes vastaavien haasteiden parissa kuin meillä koti-Suomessa, ja siksi kansainvälisten kollegoiden osaamisen hyödyntäminen on tärkeää.

Lähtökohtana vaikuttavuuden tavoittelussa on se, että tiedetään, millaista vaikuttavuutta tavoitellaan. Vaikuttavuustavoite merkitsee sitä laajaa yhteiskunnallista kehityskulkua, jota kunnan toiminnalla halutaan edistää. Vaikutustavoitteita asettamalla taas määritellään ne mahdollisimman konkreettiset muutokset, jotka tulee saada aikaan vaikuttavuustavoitteen toteutumiseksi. Esimerkiksi lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen kunnan vaikuttavuustavoitteena voi vaatia monenlaisia konkreettisia muutoksia.

Kunnan kansainvälisen toiminnan yksittäisten toimenpiteiden hyödyn osoittaminen on yhtä vaikeaa kuin minkä tahansa muunkin yksittäisen toimenpiteen. Esimerkiksi kunnanjohtajan kansainvälisen työmatkan tuottama suora hyöty saattaa kiinnostaa vaikkapa mediaa tai kuntalaisia, mutta vaikutusten ja vaikuttavuuden syntymisen kannalta työmatkan merkitys toteutuu vasta osana samaa tavoitetta toteuttavien toimenpiteiden joukkoa. Esimerkiksi uuden jäteveden puhdistamon rakentaminen voi olla vuosien prosessi, jossa kokoustetaan, tehdään projekteja, haetaan oppeja tekniikasta, hankinnoista ja monesta muusta asiasta alan kollegoilta - kotimaassa tai yli rajojen.

Vaikuttavuuslähtöisyys vaatii merkittävää ajattelutavan muutosta kuntien johtamiselta

Vaikuttavuuslähtöisyys perinteiseen palveluprosessien johtamiseen tottuneella kuntakentällä on vielä melko kaukainen ajatus. Vaikuttavuuden viitekehyksen rakentaminen ja sen johtaminen on uudistuksena sen mittaluokan ponnistus, että sitä ei tehdä hetkessä tai kevyellä harkinnalla. Se on kuitenkin tapa, jolla kuntien on mahdollista kehittää palveluitaan vastaamaan entistä paremmin kunnan palvelut poikkileikkaaviin yhteiskunnallisiin haasteisiin.

Vaikuttavuuslähtöinen toiminta vaatiikin sellaisen kehikon rakentamista, jossa tavoitteet ja vaikuttavuuden mittarit on rakennettu systemaattiseksi kokonaisuudeksi, joita johdetaan tavoitteellisesti ja pitkäjänteisesti läpi koko organisaation strategiatasolta aina yksittäisten työntekijöiden toimintaan.

Kansainvälistä toimintaa on vaikea yksinään kehittää vaikuttavuuslähtöisesti tai sen vaikuttavuutta arvioida, ellei mikään muu asia organisaatiossa muutu. Toisaalta kansainvälistä toimintaa voi ja tulee kehittää laadukkaammaksi, vaikka organisaatio ei olisikaan valmis täyteen vaikuttavuuslähtöisyyteen.

Kunnista löytyy usein ainakin yksi kansainvälisten asioiden asiantuntija, joka on omiaan tukemaan laadukkaan kansainvälisen toiminnan suunnittelua. Johdon asenne ja osaaminen on kuitenkin olennaisen tärkeää, jotta kansainvälistä toimintaa voidaan kohdentaa oikein ja oikeisiin asioihin. Vanhentuneet mielikuvat kansainvälisestä toiminnasta turhanpäiväisenä matkusteluna on syytä heittää romukoppaan. Kansainvälistä toimintaa voi ja kannattaa hyödyntää ennakkoluulottomasti ja monipuolisesti kuntien kehittämisen työkaluna.