Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on alettava sopeutua nyt

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC:n tuorein raportti julkaistiin 28. helmikuuta. Se käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Raportin mukaan helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin.

Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo monin tavoin, vaikka ne kuntien näkökulmasta eivät vielä olekaan laajasti konkretisoituneet. Viime vuosien yksittäiset tapahtumat ovat kuitenkin lisänneet ymmärrystä siitä, millaisiin vaikutuksiin ja miten on lähitulevaisuudessa tarve sopeutua.Petäjäveden vesikriisi sai alkunsa pitkän hellekauden jälkeen, Hämeenkyrössä rankkasateet hajottivat runkojätevesiviemäreitä, Helsingissä on selvitetty kesän 2018 hellejakson jälkeen kiinteistöjen jäähdytystä hiilineutraaliustavoitteet huomioiden. Tämän talven lumisateet ovat nostaneet taas keskusteluun tarpeen jättää lumelle tilaa tiiviissä kaupunkiympäristössä.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi tarkoittaa esimerkiksi varautumista sään ääri-ilmiöihin tai kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn turvaamiseen sekä yhteiskunnan huoltovarmuuden ylläpitämiseen muuttuneessa ilmastossa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa tehtävä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa

Kuntaliiton vuoden 2021 lopussa tekemässä kyselyn perusteella kuntien sopeutumistyön tila vaihtelee suuresti ja osassa kuntia sopeutumistyö on vielä alkuvaiheessa, kun taas osa kunnista on sopeutumisessa jo pidemmällä. Kuntakoko korreloi usein sopeutumistyön edistymisen kanssa. Mitä suurempi kunta väestöltään, sitä pidemmällä sopeutumistyö on. Usein ilmastonmuutoksen riskit on kuitenkin tunnistettu, vaikka niihin liittyvät suunnitelmat ja konkreettiset toimenpiteet olisivatkin aluillaan.

Sopeutumistyön haasteiksi selvityksessä nousivat etenkin resurssien puute sekä sopeutumistyön vastuiden puute. Sopeutumisen vastuut jakautuvatkin paikallisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen myötä yhä useammalle hallinnon taholle, sillä uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille. Kokonaiskuvan muodostaminen paikallisesti vaatiikin tulevaisuudessa laajaa yhteistyötä.

Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen tehtävien omistajuus on selkeytettävä kansallisella tasolla. Miten vastuut ja rahoitus jakautuvat valtion, aluetason, kunnan, yritysten ja kiinteistönomistajien kesken? Etenkin vesistöjen rannoille rakennettujen yhdyskuntien rakentamisen yhteydessä ei aina ole osattu varautua riittävästi vedenpinnan nousuihin. Tällaisissa tilanteissa tulvasuojelun kustannusten jättäminen yksin kunnan vastuulle on kohtuutonta.

Yksittäisistä toimenpiteitä laajempaan strategisen riskin arviointiin

Kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumisen haastaa se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät sinänsä ole mitään uusia ilmiöitä. Niinpä kaavoituksessa tai hulevesien hallinnassa tehdään toimenpiteitä, joita ei välttämättä ole tunnistettu nimenomaisesti ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimenpiteiksi. Lisäksi sopeutumistoimet ovat keskittyneet vain muutamille sektoreille kunnissa. Erityisesti vesien hallintaan liittyviin sopeutumis- ja varautumiskysymyksiin on panostettu kunnissa, sillä hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueilla vastaa kunta.

Kuntien keskeisin tehtävä on tarjota asukkailleen turvallinen ja terveellinen asuinympäristö. Kunnat ovat vastuussa monista arkisista palvelutoiminnoista ja rakenteista, joiden toimivuudelle ilmastonmuutoksen eteneminen asettaa lisähaasteita. Yhdyskuntarakenteen ilmastokestävyyden vahvistaminen onkin keskeistä, mutta ilmastonmuutos on kunnille myös strategisen tason riski, jonka mahdolliset vaikutukset ovat niin merkittäviä, että ne on huomioitava kokonaisvaltaisesti kunnan strategisessa päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa.