Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä ”palkintorahaa” kunnille

Kuntien valtionosuuksiin tulee vuoden 2023 alusta alkaen kokonaan uusi laskentatekijä: hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen HYTE-kerroin. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sote-uudistuksen jälkeenkin. Myös hyvinvointialueille on tulossa vastaava rahoituskriteeri.

HYTE-perustein kuntien kesken jaetaan 100 miljoonaa euroa eli keskimäärin 18,23 euroa asukasta kohti. Vaihteluväli on noin 7,50 eurosta 22 euroon. Keskimäärin kunnille jaetaan valtionosuutta noin 640 euroa asukasta kohti vuonna 2023. HYTEn perusteella siitä määräytyy siis vajaa 3 prosenttia. HYTEn vaikutuksen kunnan vuoden 2023 valtionosuuksiin voi käydä tarkistamassa valtionosuuslaskuristamme.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on uudenlainen valtionosuus, sillä kunta voi vaikuttaa sen muodostumiseen omilla toimillaan. Tähän asti valtionosuuksien keskeinen periaate on ollut se, että niiden määrä perustuu kunnan lakisääteisten palvelutehtävien laskennallisiin kustannuksiin. Perusteet lasketaan väestön ikärakenteesta, sairastavuudesta (siirtyy kunnilta hyvinvointialueille) ja muista olosuhdetekijöistä, joihin kunta ei omilla toimillaan voi suoranaisesti vaikuttaa.

HYTE-rahoituksella kunnan talous ei toki nouse tai kaadu. Kuntien opetus- ja kulttuuritoimen kustannukset vuonna 2020 olivat 2 077 euroa asukasta kohti ja käyttötalouden muut nettomenot ilman sotea noin 400 euroa. Pelkästään liikuntaan ja ulkoiluun kunnat käyttivät 119 euroa asukasta kohti. Toki jos kunnalla jää saamatta 10 euroa asukasta kohti, on sekin jo rahaa. Esimerkiksi 10 000 asukkaan kunnassa 100 000 euroa, jolla palkkaisi pari liikunnanohjaajaa, tekisi paljon hiihtolatua tai rahoittaisi merkittävästi paikallista järjestötoimintaa.

HYTE-kerroin muodostuu yhteensä 20 mittarista, joista kuusi perustuu toiminnan tuotoksiin ja 14 kunnan omaan tekemiseen (prosessi-indikaattorit).

Kuntien hyte-kerroin

Tulosindikaattoreista puolet kohdistuu lapsiin ja nuoriin, toinen puoli painottuu muuhun väestöön. Koettu terveys ja ylipaino pohjautuvat 8. ja 9. luokan oppilaille tehtävään kouluterveyskyselyyn. Jatko-opintojen ulkopuolelle jäävien osuus on kolmas ”nuorisomittari”. Toimeentulotukiriippuvuuteen voi vaikuttaa erityisesti kunnan työllisyyspalveluilla.

Prosessi-indikaattorien osalta kyse on pitkälti kunnan omasta tahtotilasta ja siitä, että tekeminen muistetaan selkeästi dokumentoida. Tarkempi kuvaus indikaattoreista löytyy HYTE-kertoimen kehitystyöstä vastaavan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta.

Indikaattorit eivät tule olemaan ikuisia, vaan niitä on tarkoitus vaihdella. Keskeinen lähtökohta on kuitenkin se, että tietojen pitää olla saatavissa yhtäläisesti kaikista kunnista.

HYTE-kriteerin sisällyttäminen valtionosuuden laskentaperusteeksi lisää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitystä. Vaikka rahoituksen määräytymistekijänä sen euromääräinen merkitys on pieni, asian esille nostaminen ja rahoitusjärjestelmään sisällyttäminen korostaa asian painoarvoa ja tärkeyttä.

Tutkimuksista ja ihmisten kokemuksista tiedetään, että hyvinvointia edistävät myös henkiset harrasteet ja sosiaalinen osallisuus. Kulttuuriharrasteaktiivisuuden määrä ja sen edistäminen ovatkin seuraavia asioita, joiden sisällyttämistä HYTE-kertoimeen tulisi selvittää.

HYTE-kriteeri kannustaa kuntia, mutta tuloksen tekevät suurelta osin kuntalaiset. Miten kannustinvaikutus saataisiin vietyä yksittäiseen kuntalaiseen saakka? Erilaiset kampanjat ja kannustimet aktivoivat usein jo valmiiksi vireitä ja omatoimisia. Miten saadaan sohvaperunat salille, yhteyksiä yksinäisille ja työtä työttömille? Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö voi parhaimmillaan tuoda tähänkin uutta virettä.