Historiallinen talousarviovalmistelu käynnistyi vaalien varjossa

Valtiovarainministeriön riihi elokuun alussa käynnisti historiallisen talousarviosyksyn, sillä valmisteltavan valtion vuoden 2023 budjetin määrärahoissa on mukana ensimmäistä kertaa hyvinvointialueiden menot ja tulot.

Sote-muutos nostaa valtion talousarvioesityksen määrärahojen ja tuloverojen tasoa vuonna 2023 selvästi, reilulla 14 miljardilla eurolla. Samalla kuntien vuoden 2023 tuloveroprosenttia lasketaan 12,64 prosenttiyksiköllä ja kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta pienennetään.

Tuloverotukseen soten vuoksi tehtävät veroperustemuutokset vuonna 2023 muodostavat euromäärältään Suomen historian suurimman finanssipoliittisen uudistuksen. Tämä jäi riihi-infossa inflaatio- ja velkakeskustelun, sote-väsymyksen ja erilaisten vaalitäkyjen jalkoihin.

Vaikka hyvinvointialueuudistuksen välittömät vaikutukset kohdistuvat vain julkisen sektorin sisäisiin rakenteisiin, uudistuksen edistymistä ja vaikutuksia on seurattava tiiviisti. Uudistukselle on kertynyt valtava hintalappu jo vuosia kestäneen valmistelutyön rahoituksesta, sen vaihtoehtoiskustannuksesta ja hyvinvointialueiden hallintoon ja ohjaukseen liittyvistä uusista työpaikoista.

Paperityöstä ja pitkästä seminaariputkesta huolimatta vasta käynnistyvän hyvinvointialueorganisaation kannalta näkymä vuoteen 2023 ja tulevien vuosien talousraameihin on yhä hyvin sumea. Talousarvioehdotuksessa hyvinvointialueiden kokonaisrahoitus, reilut 20 miljardia, sujahti perusteluineen vain kolmelle A4-kokoiselle sivulle.

Vuoden 2023 kuntapäätökset ennallaan, hankkeet kuitenkin vähenevät

Kuntien kannalta VM-riihen linjaukset eivät sisältäneet yllätyksiä. Onneksi, sillä muutoksia ja taloudellisia menopaineita on ilmassa jo riittämiin.

Linjaukset peruspalvelujen valtionosuuden mitoituksen teknisestä korjauksesta vuonna 2023, lakisääteistä tarkistuksista ja kuntien valtionosuuden leikkauksesta 43 miljoonalla eurolla pysyivät ennallaan. Parhaimmillaan kuntatalous pysyy valtion toimenpiteiden suhteen ensi vuonna lähellä neutraalia. Johtopäätöstä voivat heilauttaa kuitenkin esimerkiksi sote-uudistuksen odotettua suuremmat muutoskustannukset.

Valtion budjettirahoitus pienenee vuonna 2023 hyvin monessa palvelussa, sillä aikaisempien linjausten mukaisesti Marinin hallituksen niin sanotut tulevaisuusinvestoinnit päättyvät. Kuntataloudesta poistuu esimerkiksi perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen useiden kymmenien miljoonien eurojen laatu- ja tasa-arvohankkeita sekä korona-avustuksia.

Muutos paljastaa, että iso ja kasvava osa julkisen sektorin palveluista pyöritetään määräaikaisilla avustuksilla ilman vaikuttavuustavoitteita tai jälkikäteisseurantaa.

Kuntatalouteen ei kohdistu ensi vuonna juuri uusia, laajenevia tehtäviä. Oppivelvollisuuden laajentaminen etenee jälleen yhdellä ikäluokalla, mikä nostaa toimeen kohdistettua valtion kokonaisrahoitusta 107 miljoonaan euroon. Kustannus on vuositasolla pienempi kuin joulukuulle luvattu ylimääräinen lapsilisä.

Uudet riihipäätökset pienentävät valtion verotuloja ja lisäävät menoja

Valmisteltava budjetti on Marinin hallituskauden viimeinen, johon hallitus voi jättää puumerkkinsä. Asetelma näkyi yllättäen jo VM:n esityksessä, jossa kansalaisia hellitään edellä mainitulla ehdotuksella ylimääräisestä lapsilisästä joulukuulle, kokeilulla alueellista opintolainahyvitystä sekä työmatkakuluvähennyksen kasvattamisella. Jotkut ministerit ovat ehdottaneet VM:n riihen jälkeen jo lisää uusia tukia.

Näin siitäkin huolimatta, että valtion budjetti on noin 8000 miljoonaa euroa alijäämäinen ja tulevien vuosien rahoituksellista liikkumavaraa syövät oletettua hitaampi talouskehitys, korkojen nousu, väestön ikääntymiseen ja Ukrainassa käytävään sotaan liittyvät menopaineet sekä monet julkisen sektorin laajenevat velvoitteet ja lisäsääntely.

Mitä enemmän tuloja vähennetään ja menoja lisätään nyt, sitä isompia korjaavia toimia on tehtävä, kun seuraavan kerran tarvitaan lisärahaa julkisen sektorin budjettiin. Ensi vuonna jännittävin kysymys kuuluukin: ”Mistä sinä säästäisit?”