Asuntopoliittinen selonteko lupaa täsmätoimia ja selvityksiä – visioinnille jää vielä tilaa
Hallitus antoi eduskunnalle asuntopoliittisen selonteon joulun alla. Odotettavissa on uusia asuntopoliittisia toimenpiteitä, mutta varsinaisia reformitarpeita hallitus ei asumisen kentältä löytänyt.
Selonteon yleislinjaukset ovat virkamiestyöryhmän käsialaa. Ne julkaistiin raportissa, joka valmisteltiin hallitukselle avainministeriöissä vuosi sitten. Siksi ei ole yllätys, että selonteossa painottuu vahvasti asuntopolitiikan jatkuvuus.
Yleisperiaatteista keskeisin on asuntopolitiikan markkinavälitteisyys, eikä kuntakentälläkään liputeta keskusjohtoisen asuntopolitiikan puolesta. Kiinnostava poliittinen kysymys on, kuinka paljon julkisen vallan tulisi ohjata markkinoita. Tähän hallitus ottaa omannäköisensä kannan.
Toimenpide-esitykset myönteisiä pienituloisille suunnatulle ARA-asuntotuotannolle ja ilmastotavoitteiden edistämiselle
Toimenpiteet koskevat valtion tukeman tuotannon lisäämistä suurimmilla kaupunkiseuduilla 35 prosenttiin uudistuotannosta sekä tuetun opiskelija-asuntokannan tavoitteellista kasvattamista.
Asuntojen korjausrakentamista tuetaan, jotta energiatehokkuus paranee ja lämmitystavat kehittyvät. Asuntojen lämmitys- ja jäähdytyspäästöjen tulee alentua 60 prosenttia seuraavan kahdeksan vuoden aikana.
Sijoittajakysyntää halutaan jarruttaa
Suuriin taloyhtiölainoihin hallitus suhtautuu kriittisesti. Se katsoo niiden hämärtävän kokonaiskuvaa velkaantumisen riskeistä. Ongelmallisena pidetään myös asuntosijoittajien tukemista taloyhtiölainojen verovähennysten kautta. Hallitus teettää taloyhtiölainojen kokonaisarvioinnin, jonka jälkeen päätetään mahdollisesta säädösohjauksesta.
Asuntokaupan varainsiirtovero säilyy ennallaan
Hallitus on pudottanut virkamiesraportista ehdotuksen asuntokaupan varainsiirtoveron alentamisesta, mihin oppositio ja esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto reagoivat julkisuudessa aiemmin syksyllä. Tähän kestoaiheeseen palattaneen eduskuntavaaliohjelmissa.
Asuntorahastolle halutaan löytää nykyistä laajempi käyttötarkoitus
Hallitus haluaa varmistaa rahaston (VAR) tulevaisuuden uusin tulonhankkimiskeinoin. Hallitus suhtautuu rahastoon virkamiestyöryhmää myönteisemmin ja edellyttää selvitystä, joka hakee rahastolle tulolähteitä ja viitoittaa varojen asuntopoliittista käyttöä.
MAL-sopimukset saavat selkeän jatkon
Hallitus on yhtä mieltä ministeriöiden kanssa suurten kaupunkiseutujen ohjaamisesta kestävään kasvuun MAL-sopimuksin. Sopimusohjauksesta ei kasvavilla kaupunkiseuduillakaan haluta luopua. Lisää aiheesta kerrotaan tammikuussa 2022 julkaistavassa Kuntaliiton MAL-selvityksessä.
Asuntopolitiikassa olisi syytä löytää keskisuuret kaupungit
Selonteossa ARA-rahoitus kohdennetaan MAL-sopimusseuduille totuttuun tapaan. Selonteon anti jää olemattomaksi korjausvelan ja takapainotteisten ARA-lainojen kanssa kamppaileville maakuntakeskusten vuokrataloyhtiöille. Ne jätetään käytännössä selviytymään yksin ara(va)politiikasta periytyvien ongelmien kanssa.
ARA-yhtiöiden tarjoama yhteiskunnallinen SGEI-palvelu on väestön tasolla olennainen perusturva myös näissä kaupungeissa. Vaikka väestön määrä ei lisäänny, heikossa työmarkkina-asemassa olevien, pienten ja autottomien ruokakuntien tarpeet kasvavat kuten suuremmillakin kaupunkiseuduilla. Siksi julkista valtaa tarvitaan puolustamaan yleishyödyllistä toimintaa nykyistä laajemmin.
Erilaiset asuinpaikat ja ennakkoluuloton kuluttaja etsivät toisiaan
Selonteossa viitataan mahdollisiin muutoksiin, joita koronapandemia tuo asumiseen. On harmi, että hallituksen näkymä tulevaisuuteen jää tältä osin avaamatta.
Uusille asumisen trendeille on avautumassa merkittävällä tavalla tilaa, kun työpaikka määrittelee jatkossa nykyistä vähemmän asunnon sijaintia.
Esiin noussee myös ongelmia, joita viime vuosina on hallittu kohtuullisen hyvin. Haja-asutuksen ilmasto- ja infrakustannusvaikutukset kannattaa pitää esillä, kun luodaan uutta kestävää pientaloasumista, jonka suosio on kasvussa.
Selonteosta huolimatta seuraavallekin hallitukselle riittää asuntopoliittista pohdittavaa.
Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.