Arjessa ja kriiseissä tarvitsemme sivistystä, viihdettä ja elämyksiä eli kulttuuria 

Elämme keskellä kulttuuria. Kulutamme sitä viikoittain. Silti moni kokee, että kulttuurista on vaikea puhua. ”Enhän minä mitään kulttuurista ymmärrä tai sitä harrasta, mitä nyt tykkään lukea kirjoja, käydä elokuvissa ja kesäisin festareilla”. Siinähän se vastaus tuli. 

Kulttuurin olemusta, kehittämis- ja uudistamistarpeita pohdittiin tiede- ja kulttuuriministerin perustamassa kulttuurin tulevaisuustyöryhmässä 2021–2022. Työn tulokset julkistettiin kesäkuun alussa 2022 julkaisuna Kulttuurin aika on nyt ja aina. Julkaisussa olevat ehdotukset ovat suunnattu erityisesti seuraavalle hallituskaudelle. 

Kulttuuri on ihmiselle läheistä ja tärkeää, että tästäkin syystä siitä puhuminen voi on vaikeaa. Hienotunteisuutta tarvitaan, jotta emme arvota kokemuksia tai aseta eri kulttuurin muotoja toisiaan vasten. Kulttuurista pitäisi puhua kahvipöydässä, toreilla ja eduskunnan istuntosalissa enemmän. Ja muistaa kuunnella yleisöä eli kansalaista. 

Kulttuuri kiinnostaa kaikenlaisia suomalaisia 

Suomalaisten näkemyksiä kulttuurista selvitettiin Suomen Kulttuurirahaston kulttuuribarometrissa 20022. Seuraavat huomiot pohjautuvat barometrin tuloksiin.  

Kulttuuri kiinnostaa ja koetaan tärkeäksi kaikenlaisten suomalaisten keskuudessa ikään, asuinpaikkaan ja tulotasoon katsomatta. Tämä kannattaa kunnissakin pitää mielessä, jos mielii pitää asukkaansa ja houkutella uusia kuntalaisia muuttamaan kuntaan. Yleisimpiä esteitä kulttuurin kuluttamiselle ovat pääsymaksujen kalleus ja etäisyydet palveluihin ja tapahtumiin. 

Kulttuurista haetaan tänä päivänä erityisesti viihdytystä ja lohtua arkeen, toisaalta myös esteettisiä kokemuksia ja hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuuria halutaankin tukea julkisin verovaroin. Myös tasa-arvo on tärkeä perusarvo kulttuurin tarjonnassa, jotta asuinpaikasta riippumatta on mahdollisuus harrastaa kulttuuria. Ei myöskään tule yllätyksenä, että kuntien tärkein kulttuuripalvelu kansalaisten mielestä on kirjasto. 

Kulttuuri ei ole mitään ylimääräinen koriste tai juhlapäivä   

Kulttuuripoliittista keskustelua vilkastuttamaan tarvitsemme eduskunnalle annettavan kulttuuripoliittisen selonteon. Koska kulttuuri, taide ja luovat alat tuottavat osaamista, sisältöjä ja ymmärrystä eli ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, olisi syytä perustaa kulttuuria ja luovia aloja käsittelevä ministeriryhmä. Tässä vain pari nostoa tulevaisuustyöryhmän ehdotuksista.   

Me elämme keskellä rakennettua kulttuuriympäristöä, käytämme kirjaston palveluja, harrastamme käsitöitä kansalaisopistossa ja lomilla vierailemme museoissa, festareilla ja kesäteatterissa. Kodistamme löytyy suomalaista muotoilua.   

Itse asiassa suomalainen kulttuuri ei ole koskaan tainnut olla yhtä rikasta, monipuolista ja saavutettavaa kuin nyt 2000-luvulla. Valtavasti on tehty asioita oikein sen puolesta, jotta ihmisillä olisi mahdollisuuksia tulla kulttuurin pariin, ilmaista, tehdä ja nauttia kulttuurista.  

Jatkossa tarvitaan valtion, kuntien, kulttuuritoimijoiden ja yksityisen rahoituksen yhteistyön ja yhdessä tekemisen eetosta, jotta kulttuurin peruspalikat pidetään kunnossa ja ihmisten saatavilla. Esimerkiksi teatteri ylittää kuntarajat sujuvasti, joten teatterin ylläpitämiseksi voi olla tarpeen etsiä uusia muotoja. Näitä skenaarioita on esitelty Esittävän taiteen järjestäminen Suomessa 2030 julkaisussa. 

Meillä on takana kaksi koronarajoitusten täyttämää vuotta ja sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Poikkeusaikoina on nähty, miten tarvitsemme sekä fyysistä kestävyyttä että henkistä kanttia. Henkinen kriisinkestävyys on ollut ja on koetuksella.  

Tarvitsemme paikkoja ja mahdollisuuksia käsitellä ja purkaa vaikeita asioita, mutta myös viihtyä, eläytyä ja rentoutua. Ja näitä mahdollisuuksia kulttuuri tarjoaa. Kunnissa, lähellä ihmisiä, asukkaiden henkistä kanttia ja jaksamista voidaan tukea parhaiten ja kulttuuri tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia.