Vuoden 2020 tilinpäätösarviot löivät odotukset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2020 tilinpäätösarviot yllättivät vahvuudellaan, vaikka hyviin kuntatalouden lukemiin oli varauduttu jo viime vuoden loppupuolella.

Kuntien tulos kasvoi Tilastokeskuksen helmikuisen tiedotteen mukaan lähes kahdella miljardilla eurolla ja kuntayhtymien tilikauden tulos heikkeni vain 73 miljoonaa. Tulevissa tilastotarkistuksissa tunnusluvut todennäköisesti heikentyvät hieman välituotteiden ja kustannustietojen tarkentuessa, mutta mitä ilmeisemmin viime vuoden tunnusluvuista tulee kuntien osalta yhdet tilastohistorian parhaimmista. Tilikauden tulos ylitti viime syksyn kuntatalousohjelman ennusteen noin puolella miljardilla eurolla.

Mikä parasta, vuosikatteet vahvistuivat kaikissa kuntakokoryhmissä ja ylittivät poistot, eikä syömävelkaa jouduttu ottamaan juuri lainkaan. Keskellä erityisen epävarmaa vuotta sekä kuntien että kuntayhtymien bruttoinvestoinnit kasvoivat ennätyslukemiin. Vahvan tulokehityksen vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta vahvistui vuoden 2019 ennätysheikosta lukemasta, mutta jäi yhä noin puoli miljardia euroa pakkasen puolelle. Positiivista oli kuitenkin se, että noin 1,5 miljardin euron lisävelanotto otettiin osittain varmuuden vuoksi, sillä kuntien ja kuntayhtymien rahavarat kasvoivat vastaavalla summalla.

Maan keskiarvolukujen taustalla on kuitenkin 294 erilaista tarinaa Manner-Suomen kunnista ja 130 tarinaa eri kuntayhtymästä. Yksittäisten kuntien tai kuntayhtymien tilastotiedot voivat myös tarkentua vielä reippaasti suuntaan tai toiseen. Tyypillistä vuodelle 2020 näyttäisi kuitenkin olevan se, että kuntakentän talous vahvistui koronasta huolimatta varsin tasaisesti niin eri kuntakokoryhmissä kuin alueellisesti. Kuntayhtymien talous taas heikkeni, mutta ei niin paljon kuin odotettiin.

Viime vuonna alijäämäisen tuloksen teki ennakollisten tietojen mukaan vain 27 kuntaa ja 25 kuntayhtymää. Isot kaupungit tekivät euromääräisesti isoimmat tulokset, mutta asukasmäärään suhteutettuna parhaimmat ja heikoimmat tulokset tehtiin asukasmääriltään pienissä kunnissa. Kuntayhtymistä heikkenivät erityisesti sairaanhoitopiirit ja HSL.

Tilinpäätösvuosien 2015-2019 mukaan kuntia, joilla oli koko ajan kertynyttä alijäämää alle 500 euroa per asukas, oli 9 kappaletta.

Kriisikuntamenettelyyn päätyvien kuntien määrää ei voi päätellä vielä varmasti vuoden 2020 tilinpäätösarvioista, mutta valtiovarainministeriö ennakoi menettelyyn tulevien uusien kuntien lukumääräksi tänä vuonna 2-3 kappaletta. Taseessa saattaisi olla vuodesta 2015 asti kertynyttä alijäämää neljällä kunnalla ja erityisen alijäämäisiä kuntia (vuonna 2015 taseeseen kertynyttä alijäämää yli 500 euroa/asukas) yhteensä kolme kappaletta. Kuntalain mukainen velvoite kattaa vuosittain taseeseen kertyvä alijäämä on siis koronasta huolimatta yhä voimassa.

Vuoden 2020 tilinpäätösarvioiden mukaan näyttää, että yhdeksällä kuntayhtymällä olisi taseessa yhä vuodesta 2015 taseen kertynyttä alijäämää. Näistä kuntayhtymistä kolme on sairaanhoitopiirejä.

Korona näkyy tilinpäätösarvioissa − muutenkin kuin vain koronatukina

Kuten ounastella saattaa koronavuosi näkyi kuntatalouden kehityksessä hyvin voimakkaasti, vaikka koronan täsmällisiä vaikutuksia on mahdoton eristää ja puristaa yksiselitteisesti yhteen euromääräiseen summaan. Koronapandemia ei ole myöskään ohi, joten taloudelliset tilanteet kuntakentällä voivat olla jo muutaman kuukauden kuluttua aivan erilaiset kuin vuonna 2020.

Tässä vaiheessa tiedetään kuitenkin, että kuntien ja kuntayhtymien myynti-, maksu- ja muut toimintatuotot pienenivät vuonna 2020 noin puolella miljardilla eurolla. Tämä ei ole ihme, sillä palveluiden kävijämäärät esim. joukkoliikenteessä, kulttuuri- ja urheilutapahtumissa, ovat pienentyneet voimakkaasti muun muassa rajoitustoimien vuoksi. Sairaanhoitopiireissä korona on pienentänyt jäsenkuntalaskutuksia.

Kuntien toimintakulut kasvoivat vuonna 2020 noin 1,8 prosenttia ja kuntayhtymien 1,9 prosenttia. Yhteensä menojen kasvu lähentelee 800 miljoonaa euroa, mikä on kuntatalouden kokonaisuudessa matala euromäärä. Materiaalin ostot lisääntyivät 300 miljoonalla eurolla, mikä liittyy kuntien ja kuntayhtymien koronahankintoihin ja varautumiseen. Muiden kululajien kasvu näyttäisi pysyneen erittäin maltillisena palkankorotuksista, hintojen noususta, väestön ikääntymisestä ja hallituksen tehtävien laajennuksista sekä tulevaisuusinvestoinneista huolimatta.

Maltillinen kulukehitys kertoo, että koronavuoden tapahtumista on syntynyt kuntiin muiden vaikutusten ohella myös säästöjä. Erityisesti näitä säästöjä näyttää syntyneen pienimmissä kuntakokoryhmissä, joissa toimintakulut jopa vähenivät. Rajoitustoimet ja etätyö ovat ilmeisesti laskeneet kustannuksia. Toisaalta ainakin terveyspalveluissa palvelujen käyttöä on siirtynyt myöhemmäksi ja hoitojonot ovat pidentyneet. Menojen kasvupaine vaivannee erityisesti isompia paikkakuntia, joissa koronan hoito ja torjunta on syönyt vuonna 2020 muita kuntia pitkäjaksoisemmin voimavaroja muulta palvelutoiminnalta.

On suuri kysymysmerkki, kuinka paljon korona lopulta tuotti kunnille vuonna 2020 säästöjä, ja mikä olisi ollut menojen kehitys ilman koronaa. Toisaalta tämä on lähes irrelevantti kysymys, sillä koronan vaikutukset eivät ole ohi ja asiaa on syytä peilata useamman vuoden aikavälillä.

Kuntien verotulot yhteensä kasvoivat viime vuonna 4 prosenttia. Kasvuvauhti on isompi kuin muutamana edellisenä vuonna. Toteutuma on isompi kuin myös viime syksyn kuntatalousohjelman ennusteessa. Vahvaan verokertymään vuonna 2020 vaikutti kaksi poikkeustekijää. Vuositulorajaan perustuva verokorttiuudistuksen käyttöönotto vuonna 2019 ja kuntien koronatukena päätetty yhteisöveron jako-osuuskorotus.

Ilman näitä kahta tekijää kuntien verotulot olisivat kasvaneet vuonna 2020 vain noin 0,5 prosentin tahtia. Se, että kuntien verotulojen kehitys ilman edellä mainittuja poikkeustekijöitä olisi pysynyt koronavuonna kuitenkin plussalla, johtuu ansiotulojen, erityisesti eläkkeet ja työttömyysetuudet, kokonaismäärän kasvusta vuonna 2020.

Kuntien valtionosuudet nousivat 11 miljardiin euroon vuonna 2020. Nousu on ennätysmäisen iso kunta-valtio-suhteessa. Valtionosuuksia kasvattivat erityisesti valtion lisätalousarvioissa kunnille myönnetyt koronatuet, mutta niitä lisäsivät myös valtionosuuksien lakisääteiset tarkistukset, Sanna Marinin hallituksen kuntien laajeneviin tehtäviin myönnetyt valtionosuuspäätökset ja kiky-sopimuksen lomarahasäästöön pohjautuneen valtionosuusleikkauksen päättyminen.

Valtionosuudet kasvoivat kaikissa kuntakokoryhmissä. Asukaskohtaisessa tarkastelussa valtionosuuksia maksettiin euromääräisesti eniten pienissä kuntakokoluokissa. Prosentuaalisia muutoksia tarkastellen valtionosuudet kasvoivat eniten kuitenkin suurissa kunnissa. Esimerkiksi yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmässä valtionosuudet kasvoivat 47 prosenttia. Muutos johtuu koronatukien kohdentamismenetelmästä, sillä niitä maksettiin kunnille muun muassa kunnallisverojen suhteessa.

Kuntien investoinnit kasvoivat ennakkotietojen mukaan 4,6 prosenttia vuonna 2020. Kuntayhtymissä kasvu oli noin 6,3 prosenttia.

Mitä tuoreet tilinpäätöstiedot merkitsevät?

Vuoden 2020 tilinpäätösarviot yllättivät vahvuudelleen kuntakentän. Koronatuet, verotulojen kasvu ja maltilliset menot läikäyttivät kuntatalouden vuoden 2020 tunnuslukuja. Tulos kuitenkin puskuroituu monessa kunnassa taseeseen tulevien menopaineiden kattamiseksi. On erinomaista, että lukuisten leikkaus- ja säästöpäätösten jälkeen kuntatalouteen tuli kerrankin hengähdystauko, ja lähikuukaudet voidaan keskittyä taloudellisesti vahvemmalta pohjalta kuntalaisten testaamiseen, rokottamiseen ja vuoden 2022 talousarvion palikoiden rakentamiseen. Ironista, että tulopohjan vahvistamiseen ja menojen hillintään tarvittiin koronapandemia, joka pitkällä aikavälillä mitä todennäköisemmin heikentää julkista taloutta.

Vuoden 2020 vahvat tunnusluvut eivät saa antaa yhdellekään kunnalle mahdollisuutta tuudittautua tilanteen pysyvyyteen. Niin pienissä kuin isoissa kunnissa tulee jatkaa palveluihin liittyvien puutteiden korjaamista sekä painopisteiden suuntaamista tulevaisuuden tarpeiden mukaisiksi. Kuntavaaleissa ei kannata luvata löysiä.

Kuntaliitto on puristanut tilastotiedoista ensimmäiset yhteenvedot kalvoille ja mediatiedotteeseen. Kuntaliiton tuoreet kalvot ja excelit löytyvät mediatiedotteen liitteistä. Dataa työstetään kevään aikana myös lisää eri yhteyksissä ja koulutuksissa. Aikanaan tilastotiedot sukeltavat myös Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon päivityksiin sekä hallituksen kehysriihipäätösten ja julkisen talouden suunnitelman sekä kuntatalousohjelman sisään.