Uuden kunnan valtionosuudet tarkentuivat ylöspäin

Valtiovarainministeriö tiedotti lokakuussa sote-siirtolaskelman jälkeisen kunnan valtionosuuden määrään liittyvästä laskentateknisestä virheestä. Niin sanottu kehysvirhe liittyi erityisesti kuntien peruspalvelujen valtionosuuden indeksitarkistukseen, jonka osittain virheellinen laskentalogiikka tuotti kuntien valtionosuuden määräksi vuonna 2023 ja siitä eteenpäin liian pienen summan.

Virheen suuruus on jatkotarkastelussa osoittautunut noin 340 miljoonaksi euroksi, mikä on noin 11 prosenttia uuden kunnan valtionosuuksista. Korjaus on siten erittäin merkittävä suhteessa kuntien valtionrahoitukseen tulevina vuosina. Vuoden 2022 kuntaennusteisiin tai hyvinvointialueiden rahoitukseen vuonna 2023 lähtien virhe ei ole vaikuttanut.

Virheellinen laskentalogiikka sote-siirtolaskelmassa kohdistui valtiovarainministeriön mukaan pääasiassa siihen, että indeksitarkastus ei tuottanut kuntien valtionosuuksiin nettona 30 prosentin lisäystä. Virheen taustalla oli kuitenkin myös muita laskentatekijöiden muutoksia, jotka on nyt korjattu. Virheiden tekeminen on inhimillistä ja ymmärrettävää. On tärkeää, että virhe on havaittu, asiasta on tiedotettu ja virheet korjattu.

Muutos kannattaa huomioida taloussuunnitelmissa jo nyt

Kehysvirhe on sisällä syyskuussa julkaistussa kuntatalousohjelman kehitysarviossa, jossa kuntien tulot ovat vuodesta 2023 lähtien noin 340 miljoonaa euroa liian matalalla tasolla. Kuntatalouden kehitysarviota ei päivitetä tässä yhteydessä. Sen sijaan valtiovarainministeriö on päivittänyt kuntatalouden kehitysarvioon liittyvät kuntakohtaiset painelaskelmat 2022–2025. Päivitetyt laskelmat löytyvät täältä.

Päivitys ui joulukuussa sisään valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen. Huhti-toukokuussa päivittyvät sitten kevään kuntatalousohjelma ja uudet ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2023. Keväällä korjaus päätyy muiden muutosten ohella myös kuntien ja hyvinvointialueiden sote-siirtolaskelmaan.

Kunnat kokoavat parhaillaan talousarviota vuodelle 2022 ja siihen liittyviä ennusteita taloussuunnitelmavuosille. Epävarmuus tulevien vuosien tulojen ja menojen suhteen on erittäin suurta niin koronapandemian kuin sote-uudistuksen vuoksi.

Kuntien tulo- ja menoennusteet vuodelle 2023 muuttuvat vielä moneen kertaan. Tässä vaiheessa valtionosuuksien korotus kannattaa ottaa mukaan ennusteisiin niin pian kuin mahdollista. Yksi hyvä tapa on hyödyntää valtiovarainministeriön kuntakohtaista painelaskelmaa. Toinen tapa voisi olla se, että oman kunnan valtionosuusennusteeseen vuodelle 2023 lisää noin 62 euroa per asukas (340 miljoonaa euroa jaettuna väestömäärällä).

Valtionosuuksien kehystaso korjataan kevään kehysriihessä

Kuntien valtionosuuksien tasossa havaittu virhe vaikuttaa myös valtion vuoden 2023 menoihin. Kehystaso tullaan korjaamaan ensi kevään julkisen talouden suunnitelmassa. Valtion menokehys on hyvin tiukka, sillä jo vuoden 2021 kehysriihessä päätettiin, että menokehys ylittyy 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Kehysvirheen korjaaminen lisää menopaineita entisestään.

Virheen korjaaminen on kuitenkin välttämätöntä, sillä sote-uudistuksen tulee olla kunta-valtio-suhteessa neutraali vuonna 2023. Uudistus ei saa heikentää kuntataloutta, sillä vaikutukset yksittäisten kuntien tasolla ovat jo isoja ja kauaskantoisia. Toisaalta rahoituksen tulee olla riittävää myös toimintansa aloittavissa hyvinvointialueissa.

Virheen korjaaminen ei poista kuntatalouden sopeutuspaineita tulevilta vuosilta. Kuntatalousohjelman kehitysarviossa vuosi 2023 tulee näyttäytymään valtionosuusvirheen korjauksen jälkeen varsin vahvalta. Tilanne on kuitenkin toinen kansantalouden tilinpidon mukaisissa kuntasektorin ennusteissa, joissa vuoden 2022 verohännät ajoituskorjataan. Kuntatalouden rahoitusjäämä vuonna 2023 on yhä tuntuva ja alittaa korjauksesta huolimatta yhä hallituksen kuntataloudelle asettaman tasapainotavoitteen.