Tulevaisuuden lukutaito ei ole höttöä vaan taito - Kuhmossa strategiaa työstettiin kaupunkilaisten kanssa

Menneen analysointiin ja jossitteluun on useimmiten helpompi tarttua kuin tulevaisuuden kehityspolkujen pohtimiseen. Politiikkojen tehtävä on tehdä arvovalintoja sen välillä, mitä tulevaisuuden tavoitteita kohti lähdetään ja miten. Tulevaisuuden lukutaito ei ole mitään höttöä vaan taito, joka jokaisella tulisi olla.

Asiat muuttuvat tulevaisuudessa ja vauhti kiihtyy. Emme aina tiedä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tulevaisuustietoisuutta kannattaa kehittää omassa elämässä. Näin emme vaivu epätoivoon vaan näemme yhteisöllisessä tulevaisuudessa myönteistä.

Olemme Kuhmossa kysyneet: Millaisena näemme meidän kuntamme tulevaisuuden ja millä keinoilla siihen päästään? Millaisille arvoille kuntamme rakentuu? Mikä todennäköisesti muuttuu tällä vuosikymmenellä? Millaisia ajatuksia muutoksesta herää? Innostavatko ne vai pelottavatko tai lannistavatko ne?

2021 vuoden alussa Kuhmon kaupunki liittyi USO-verkostoon, joka on kuntien, Kuntaliiton ja FCG:n vertaisoppimis- ja tukiverkosto. Valitsimme kolme johtoryhmän jäsentä, jotka osallistuivat USO-kuntien kanssa kuntakentän tulevaisuustyöpajoihin. Näitä kuntakentän skenaariota työstimme yhdessä Suomussalmen johtoryhmän kanssa syyskuussa ja loimme pohjan valtuuston ja nuorisovaltuuston työpajatyöskentelylle.  Tulevaisuuskuvien kieli myös ”käännettiin” kainuuksi.

Kuhmon kaupunki vahvisti strategiaprosessissa myös osallisuutta ottamalla käyttöön Kuhmon raati – toimintamallin. Kuhmon raati kutsutaan koolle jatkossa isoissa, koko kaupungin tulevaisuutta koskevissa asioissa. Kutsuimme kunnan jäseniä yhdessä mukaan takomaan Kuhmon tulevaisuutta ja ideoimaan tulevan valtuustokauden toiminnan kärkiä. Työpajoissa on mietitty mitä hyvää meillä jo on sekä sitä, miltä Kuhmo eri ikäryhmien näkökulmasta tulevaisuudessa näyttää. Erityisinä aiheina ovat olleet yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys.

Yhteisen työskentelyn kautta meille syntyi kolme erilaista skenaariota:

1. Välkky/Nohevakunta
2. Hukkakunta/Myö ite
3.  Nurkkakunta/mitäpä se hyvejää

Tulevaisuuden skenaariot työstimme yhtä aikaa SWOT-analyysin kanssa. Meillä oli käytössä laajat tausta-aineistot kuntalaiskyselyistä tilastotietoon, joka oli koottu YK:n kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Lainkin mukaan kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kun tämä pohjatyö tehtiin hyvin, oli helppo lopulta puristaa yhteinen näkemys kunnan visiosta ja valita skenaario, jota lähdetään tavoittelemaan. Yhteisesti sovittiin, että antautumisen skenaariota ei haluta valita. Sopeutumisen elementtejä on kuitenkin oltava mukana, jotta skenaario 1 voidaan saavuttaa.

Myönnän, että mietin moneen kertaan kevään aikana, että mitenhän porukka tästä skenaariotyöstä meillä innostuu. Innostuminen kuitenkin tapahtui, kun pohjatyö oli hyvin tehty ja päättäjillä riittävä määrä tietoa ja työpajat valmisteltu niin, että asia ei tullut yllätyksenä. Kaiken ikäisten kuntalaisten kanssa keskustelua on käyty tulevaisuusorientoituneesti ja maanläheisesti. Nuorisoneuvosto on ollut aktiivinen toimija koko strategiatyön ajan.

Yllytän tarttumaan rohkeasti tulevaisuuden miettimiseen. Jokainen kunta ja kaupunki voi löytää onnistuneella strategiatyöllä vahvuutensa. Menestyvässä kunnassa vallitsevat luottamuksen ilmapiiri, kyky yhteistyöhön ja uudistumistaito.