Toisen asteen koulutus valokeilassa keväällä 2022

”Koulutuspoliittisessa selonteossa valtioneuvosto antaa linjaukset koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi niin, että ne palvelevat Suomea, suomalaisia ja kansainvälistä yhteisöä kestävän kehityksen turvaten.” Näin mahtipontisesti alkaa valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon tiivistelmäsivu.

Valtioneuvosto antoi koulutuspoliittisen selontekonsa eduskunnalle huhtikuussa 2021. Vastaavasti eduskunnan sivistysvaliokunta antoi mietintönsä selonteosta joulukuussa. Valiokunta katsoo, että valiokunnan mietintö ja koulutuspoliittinen selonteko muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalle jatkotyön tulee rakentua. Selonteko etenee valiokunnan mietinnön pohjalta täysistuntokäsittelyyn eduskunnan kevätistuntokaudella 2022.

Sivistysvaliokunta selvensi selonteon sisältöä

Sivistysvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy kaikkiaan 17-kohtaisen kannanoton selonteon johdosta. Valiokunta edellyttää kannanotossaan, että hallitus antaa kevätistuntokauden 2022 loppuun mennessä valiokunnalle selvityksen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta.

Kiinnitin koulutuspoliittista selontekoa käsitelleessä blogikirjoituksessani aiemmin huomiota siihen, että selonteossa ei oteta lainkaan kantaa lukiokoulutuksen tai muunkaan koulutuksen taloudellisiin resursseihin. Onneksi valiokunta edellyttää nyt, että hallitus arvioi myös kustannusvaikutukset selonteon toimeenpanosuunnitelman osana. Rahoitustarpeet tulee myös ottaa huomioon sekä julkisen talouden suunnitelmissa että valtion talousarvioesityksissä.

Koulutuksen saavutettavuus haasteena

Valtioneuvoston koulutuspoliittisen selonteon parasta antia on, että demografisen kehityksen aiheuttamat haasteet aletaan ottaa vakavasti myös valtakunnallisesti. Kunnat ja koulutuksen järjestäjät ovat nähneet tapahtuneen kehityksen monilla seuduilla jo pitkään. Niinpä oppilaitosverkko on pienentynyt sadalla lukiolla 2000-luvun aikana.

Tähän saakka tapahtunut lukioverkon muutos on tapahtunut koulutuksen alueellisen saavutettavuuden vaarantumatta. Valtiovarainministeriön Peruspalvelujen tila 2020 -raportin mukaan 84,5 prosenttia 15-vuotiaista asui korkeintaan 10 kilometrin päässä lukiosta ja 99,6 prosenttia korkeintaan 30 kilometrin päässä vuonna 2019. Vastaavasti vähintään kolmen koulutusalan ammatillisen koulutuksen opetuspiste oli enintään 10 kilometrin etäisyydellä 85,3 prosentilla ja enintään 30 kilometrin etäisyydellä 96,4 prosentilla 15-vuotiaiden ikäluokasta.

Jatkossa nuorten ikäluokkien määrän kehitys haastaa koulutuksen saavutettavuuden. Sivistysvaliokunta edellyttääkin kannanotossaan, että hallitus huolehtii koulutuksen saavutettavuudesta ja siitä, että tarvittava määrä osaajia on saatavilla joka puolella Suomea kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi, ottaen molemmat kansalliskielet huomioon.

Tällä hetkellä 85 prosentilla lukiokoulutuksen järjestäjistä on vain yksi lukio ylläpidettävänään. Lisäksi on otettava huomioon, että vaikka 20 lukiokoulutuksen järjestäjällä (7 prosenttia kokonaismäärästä) on kaksi lukiota, näistä kymmenellä lukiot jakautuvat opetuskielen mukaan ruotsin- ja suomenkielisiin lukioihin. Siten kieliryhmittäin tarkasteltuna ainoastaan yhden lukion ylläpitäjiä on vielä enemmän.

Tuleeko uudesta hankkeesta apua?

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt uudistushankkeen toisen asteen koulutuksen yhteistyön ja järjestäjärakenteen kehittämiseksi. Hanke voi parhaimmillaan tukea kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä niiden ratkoessa koulutuksen saavutettavuuden haasteita nuorten ikäluokkien pienentyessä.

Vaikka hankkeessa tarkastellaan koko toisen asteen koulutusta, on syytä muistaa, että lukio- ja ammatillisen koulutuksen tavoitteet ja tehtävät ovat erilaiset. Myös sivistysvaliokunta muistuttaa kannanotossaan, että lukio- ja ammatillisella koulutuksella on oltava tulevaisuudessakin erilliset rahoitus-, ohjaus- ja järjestämislainsäädäntönsä.

Koulutuksen järjestäjien yhteistyö on kannatettavaa, kun se lähtee aidosti opiskelijan, seudun ja alueen tarpeista. Lukiokoulutuksen järjestäjien välinen eritasoinen yhteistyö on avainasemassa laadukkaan koulutuksen alueellisen saavutettavuuden varmistamiseksi pienenevien ikäluokkien tilanteessa. Sen lisäksi koulutusmuodot ylittävällä yhteistyöllä on monilla seuduilla merkitystä.

Erilaisia ratkaisuja monimuotoistuvaan Suomeen

Monimuotoistuvan Suomen haasteisiin on varmasti mahdollista löytää myös koulutuksessa toimivia ratkaisuja, mikäli tunnustetaan ratkaisujen moninaisuus ja erilaisuus. Tästä myös Kuntaliiton Koulutus palveluna -hankkeen pilottialueilla on hyvää kokemusta. Yksi malli ei sovi kaikille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hankkeen toimikausi kestää vain kevätkauden 2022. Se on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Onkin nähtävissä pidemmän aikajänteen kehittämisohjelman alku. Varmasti myös rahoitusjärjestelmän kehittäminen nousee esiin sekä lukio- että ammatillisessa koulutuksessa, eri syistä tosin. Lukiokoulutuksessa tultaneen pohtimaan, miten rahoitusjärjestelmä voisi nykyistä paremmin tukea koulutuksen saavutettavuutta. Kiinnostavia aikoja ja vuosia edessä.