Talousennusteet säteilevät, mutta elvytys ei nosta Suomea investointilamasta

Maailmankauppa on ylittänyt jo koronakriisiä edeltävän tason

Ennustelaitokset ovat päivittäneet viimeisen parin kuukauden sisällä tiiviisti suhdanne-ennusteitaan. Osa ennustajista on kiteyttänyt ennusteviestinsä varsin positiivisesti. ”Suuri avautuminen edessä”. ”Piristävä pistos”. Osa ennustajista on otsikoinut ennusteensa varovaisemmin, mutta kaikki ennusteet luottavat kuitenkin vahvasti siihen, että koronan tautitapaukset saadaan rokotuksilla vähitellen kuriin ja taloudet pystyvät avautumaan rokotuskattavuuden kasvaessa. 

Kuluvalle vuodelle odotetaankin Suomessa jo mukavaa talouskasvua, vaikka koronavirusaallot ovat jatkuneet alkuvuonna ja liikkumiselle ympäri maailmaa on jouduttu asettamaan hyvinkin tiukkoja rajoitustoimia. Myös rokotusten eteneminen on ollut odotettua hitaampaa. Alkuvuoden talousluvut ovat kärsineet rajoitustoimista ja kysynnän puutteesta, mutta kokonaisuus ei näytä notkahtaneen alaspäin kuitenkaan niin voimakkaasti kuin viime keväänä.

Vaikka koronapandemia jyllää vielä erityisesti isoissa kehittyvissä maissa, maailmantalous on ennakkotietojen perusteella noussut koronakuopasta ja ylittänyt jo reippaasti koronapandemiaa edeltäneen tasonsa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan vahvana tänä vuonna. Keskeisenä ajurina talouskasvun vauhdittumisessa on mittava finanssi- ja rahapoliittinen elvytys. Toinen syy muhkeisiin bruttokansantuotteen kasvulukuihin on vuonna 2020 tapahtunut ennätyksellinen maailmankaupan supistuminen, mikä jättää vertailutason poikkeuksellisen matalalle. Maailmankaupan kasvun odotetaan nousevan kuluvana vuonna noin viiden prosentin tuntumaan, minkä jälkeen vuonna 2022 kasvu jatkuu hidastuen hieman.

Maailmankaupan elpyminen on pohjautunut pitkälti Kiina-vetoiseen teollisuustuotteiden kasvuun, kun investointien ja verkkokaupan kysyntä on jatkunut koronan aikana kiivaana. Kiina olikin isoista maista ainoa, jonka bruttokansantuote kasvoi jo viime vuoden puolella. Kasvun odotetaan kiihtyvän tänä vuonna entisestään. Kiinassa markkinatilannetta on tukenut myös maan hallituksen tuntuva finanssipoliittinen elvytys, mutta samalla myös yritykset ovat velkaantuneet rajusti.

Kuluvana vuonna maailmankaupan kysyntää lisää myös Yhdysvaltojen mittava 1900 miljardin dollarin elvytyspaketti, josta odotetaan suuria infrahankkeita ja tukea kotimaisen kulutuksen vauhdittamiseksi. Paketti saattaa vauhdittaa USA:n talouskasvua noin 3-4 prosenttiyksikköä. Yhdysvaltojen tuoreimmat ostopäällikköindeksit ovatkin hyvin positiivisia tulevaisuuden suhteen. Yhdysvalloissa myös rokoteohjelmat ovat edenneet vauhdikkaasti, mutta koronan epidemiatilanne, rajoitustoimet ja työttömyys vaihtelevat voimakkaasti osavaltioittain. Koronapandemia on vaikuttanut paljon amerikkalaisten työssäkäynnin tapoihin, kotityön määrään ja eläköitymiseen. On epäselvää, miten työmarkkinat tarkalleen reagoivat, kun rajoitustoimet väistyvät koko yhteiskunnasta.

Yhdysvaltoihin nähden EU:n rokoteohjelmat ovat edenneet hitaammin. Rajoitustoimia on jouduttu ylläpitämään eri maissa, myös EU:n isoimmissa maissa, varsin laajalti ja turismin puuttumisesta kärsivien maiden ahdinko on suurta. Euroalueen bruttokansantuote onkin supistunut viime vuoden lopussa ja kuluvan vuoden alussa. Monet ennusteet kuitenkin odottavat, että toisella vuosineljänneksellä rajoitustoimia voidaan vähitellen purkaa ja talouskasvu piristyy kuluvana vuonna keskimäärin noin 4-5 prosentin tuntumaan. Kasvun odotetaan jatkuvan samoissa lukemissa myös vuonna 2022.

Talouskasvua EU:ssa tukee noin 750 miljardin euron EU:n elpymis- ja palautumistukiväline, jonka määräaikaiset tuet ja lainat suuntautuvat koronasta voimakkaimmin kärsineiden Etelä-Euroopan maiden talouden uudistamiseen. Paketti rahoitetaan EU:n ottamalla velalla. Elpymisväline on Yhdysvaltojen tukipakettiin verrattuna mittaluokiltaan vaatimaton ja ajoitukseltaan hidas, mutta Euroopassa talouteen on ohjattu akuuttia tukea pääasiassa kansallisella finanssipolitiikalla, automaattisilla vakauttajilla, valtiontakauksilla ja lainoilla. Paketin vaikuttavuutta voisi nostaa se, että investointeja kohdennettaisiin kansallisten hankkeiden sijaan voimakkaammin rakenteita uudistaviin tuottavuustoimiin ja korruption vähentämiseen erityisesti Etelä-Euroopassa.

Koronapandemia väistyy vähitellen vuoden 2021 loppupuolella

Ennustelaitokset odottavat, että Suomen bruttokansantuotteen volyymi kasvaa kuluvana vuonna noin 2-3 prosenttia. Kasvu on ollut vuoden 2021 ensimmäisellä vuosineljänneksellä miinusmerkkistä, mutta kehityksen odotetaan kääntyvän loppuvuonna selvään nousuun rokotekattavuuden lisääntyessä ja rajoitustoimien väistyessä pois. Talouden kasvua tukevat kaikki pääkysyntäerät eli vienti, kulutus ja investoinnit. Näistä erityisesti yksityinen kulutus on pandemian jälkeen hetkellisesti poikkeuksellisen vahvaa.

Koronapandemian negatiivisten taloudellisten vaikutusten väistyminen ei tapahdu kuitenkaan yhdessä silmänräpäyksessä. Virusmuunnokset voivat aiheuttaa uusia rajoitustoimia myös jatkossa ja yksityisten kansalaisten luottamus turvalliseen liikkumiseen ihmisten parissa palautuu ennalleen vasta pitkän ajan kuluttua. Yksittäiset takapakit eivät kuitenkaan välttämättä heijastu voimallisesti koko kansantalouden lukuihin.

Koronapandemian taloudellisiin vaikutuksiin liittyy kuitenkin akuutin kriisin jälkeen myös paljon epäselvyyttä, sillä se muuttanee pysyvästi esimerkiksi työnteon tapoja, kulutuskäyttäytymistä ja yritysten kustannusrakenteita. Jos tämä kehitys tuottaa yhteiskunnalle positiivia vaikutuksia, helpottaa se koronan muun jälkilaskun maksamisessa erityisesti julkisella sektorilla.

Talouskasvun piristyminen näkyy erityisesti viennissä ja yksityisessä kulutuksessa

Julkisen sektorin lisäksi koronapandemian suurin kärsijä on ollut tähän mennessä yksityinen palveluala. Korona on näkynyt silmiinpistävän rajusti muun muassa hotelli- ja majoitustoiminnassa, liikenteessä sekä taide-, viihde- ja virkistyspalveluissa. Toisaalta joillakin palvelualoilla, kuten vähittäis- ja päivittäistavarakaupassa, kasvu on ollut ennätyslukemissa. Kehitys vaihteleekin eri toimialoilla ja jopa niiden sisällä voimakkaasti.

Talousennusteet sisältävät varsin yksituumaisesti oletuksen, että kulutus ja yksityisten palvelujen arvonlisäys kasvavat vuonna 2021 jo reippaasti, eli noin kolmisen prosenttia. Palvelujen kasvua tukee se, että kuluttajien halu käyttää palveluita on koronaeristysten jälkeen suurta ja että kuluttajille on jäänyt koronan aikana takintaskuun myös säästöjä. Suomalaisille kertyi säästöjä viime vuonna yhteensä noin kuusi miljardia euroa, eli noin 2,5 prosenttia suhteessa BKT:seen. Tämä mahdollistaa palvelujen kulutuskysynnän oletettua reippaammankin kasvun, jos tautitilanne pysyy hallittuna ja kysyntä lähtee pian käyntiin.

Korona näkyy myös Suomen vientisektorin ennusteissa. Tavaroiden vienti niiasi viime vuonna maltillisesti, ja se on parhaillaan toipumassa koronakriisistä nopeaa vauhtia. Tavaraviennin ennakoidaan kasvavan lähivuosina noin nelisen prosenttia. Palvelujen vienti sen sijaan romahti viime vuonna, minkä lisäksi kasvunäkymiä hidastavat hidas rokotustahti ja erilaiset matkustusrajoitukset. Sen vuoksi palveluiden viennin voimakkaampi kasvuvuosi on ajoittumassa vasta vuodelle 2022. Palveluviennin kehitys tahdittaa myös koko vientisektorin kasvuprosenttien muutoksia, minkä vuoksi vientiennusteiden vaihteluväli on melko suuri.

Yhteensä viennin määrän ennakoidaan lisääntyvän kuluvana vuonna noin 3-7 prosenttia. Vuonna 2022 viennin arvioidaan jatkuvan vahvana äsken mainitun vaihteluvälin ylähaarukassa.

Investoinnit ovat kehittyneet heikosti jo pitkään. Korona lykkäsi viime vuonna erityisesti kone- ja laiteinvestointeja ja lisäsi tulevaisuuteen liittyvää epävarmuutta, vaikka menetykset olivatkin Suomessa viime vuonna maltillisia moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Investointien pudotuksen voimakkuutta vaimensi muun muassa asuinrakentaminen sekä maa- ja vesirakentaminen. Investointien kehitys oli viime vuonna hyvin eriytynyttä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkiset investoinnit kasvoivat jopa 7,8 prosenttia, kun taas yksityiset investoinnit laskivat noin 5 prosenttia.

Tänä vuonna rakentamisen volyymi supistuu, vaikka asuinrakentamisen aloitukset ja myönnetyt luvat pysyvät hyvillä tasoilla. Kokonaisuutena investointien odotetaan vauhdittuvan erityisesti teollisuusinvestointien piristyttyä, vaikka alkuvuoden rajoitustoimet ovatkin hidastuttaneet kehitystä.

Monissa ennusteissa yksityisten investointien volyymin odotetaan kääntyvän jo tänä vuonna noin 2-3 prosentin kasvuun. Kasvu mitä todennäköisemmin voimistuu vielä ensi vuonna, kun investoinnit saavat vetoapua Yhdysvaltojen ja EU:n elvytyspaketeista. Osa ennusteista, kuten Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen suhdanne-ennuste, on kuitenkin varovaisempia. Ne ennakoivat kuluvalle vuodelle vielä yksityisten investointien laskua ja muita voimakkaampia kasvulukemia sitten vuodelle 2022.

Kone- ja laiteinvestointien ja vientikysynnän kasvu näkyvät teollisuudessa, jonka alatoimialoista voimakkainta kasvua nähtäneen elektroniikka- ja sähköteollisuudessa sekä kulkuneuvojen valmistuksessa. Teollisuuden volyymi kasvaa tänä vuonna noin 4 prosenttia. mutta ensi vuonna kasvu hidastuu noin 2-3 prosenttiin.

Suhdannelaitokset pitävät ennusteissaan selkeästi suurimpana riskinä sitä, että virusmutaatiot pitävät tautitapaukset korkeina myös kesän jälkeen. Se hidastaisi kansainvälisen talouden kehitystä ja aiheuttaisi uusia rajoitustoimia niin Suomessa kuin muualla ja välittyisi talouteen ja työllisyyteen jälleen uudella voimalla.

Liite:

Kansantalouden ennustelukuja vuosille 2021-2023