Saimaa-ilmiö sai itäisen Suomen 53 kuntaa puhaltamaan yhteen hiileen – mutta miten se tehtiin?

Saimaa-ilmiö -termi nousi tänä keväänä uuteen kukoistukseensa. Nimi oli monille tuttu Kaurismäen klassikko-elokuvasta, jossa 1980-luvun alun kovimmat rock-yhtyeet kiersivät höyrylaivalla Saimaan rantoja. Uusi Saimaa-ilmiö sai alkunsa 2018, kun koko itäinen Suomi yhdisti voimansa ja päätti yhdessä hakea Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä vuodelle 2026 Savonlinnalle ja koko Saimaan alueelle.

Hakuprosessi tiivistyi tänä keväänä, kun kaikki kolme kandidaattia Suomesta palauttivat 100-sivuisen hakukirjansa, saivat eurooppalaisen asiantuntijaraadin vieraakseen ja pääsivät lopuksi vielä esittelemään työnsä ennen raadin viimeistä päätöstä. Kilpakumppaneina olivat Savonlinnan lisäksi Oulu ja Tampere.

Matkan varrella Saimaa-ilmiö lunasti nimensä uudestaan. Itä-Suomesta koordinointityöhön osallistui 10-henkinen tiimi, sekä rahoittajat eli 4 maakuntaliittoa ja 5 keskuskaupunkia ohjausryhmineen ja tukiverkostoineen. Maakuntaliittojen kautta mukana oli kaikkiaan 53 kuntaa, joista 27 päätti lähteä mukaan vielä omalla erillisrahoituksella.

Mukaan astuivat itäisen Suomen oppilaitokset, yrittäjäjärjestöt ja keskuskauppakamarit. Hakukirjan taiteellisessa ohjelmassa oli yli 400 taiteilijaa ja toimijaa Itä-Suomesta sekä 52 eurooppalaista yhteistyökaupunkia. Ilmiö saatiin aikaiseksi pandemiasta huolimatta, tuhansia etäpalavereita pidettiin pienille ja suurille ryhmille. Paikalliset mediat uutisoivat viikoittain Saimaa-ilmiön etenemisestä: kulttuuri sai enemmän mediatilaa, Itä-Suomi taas uuden innostavan tulevaisuusnäkymän.

Itäisen Suomen tulevaisuuden uudelleen käsikirjoittaminen oli yksi tärkeimmistä syistä, miksi Saimaa-ilmiö onnistui kokoamaan toimijat yhteen; muuttotappioiden, vauvakadon ja kurjistuvien kaupunkien sijaan Saimaa-ilmiö puhui kulttuurin muutosvoimasta ja alueen ainutlaatuisuudesta.

Sillä sen titteli Euroopan kulttuuripääkaupunkina vuonna 2026 olisi tehnyt elinvoiman ja kansainvälisen näkyvyyden näkökulmasta. Vuonna 2011 Turkuun ja Varsinais-Suomeen se toi mukanaan tutkimusten mukaan 260 miljoonaa euroa. Kukaan ei epäillyt, eikö Kalavalan laulumaista olisi vastaavaan voimainponnistukseen - tai etteikö tätä tarvittaisi.

Haku käynnisti suuren muutoksen: eri alueiden ja alojen välinen yhteistyö, kulttuurin näkeminen strategisena investointina sekä yhteinen visio Itä-Suomesta pääkaupunkiseudun ja Lapin rinnalla houkuttelevana kohteena sai ja tulee jatkossakin saamaan itäisen Suomen puhaltamaan yhteen hiileen.

Kesäkuun alussa virtuaalinen kisakatsomo yhdisti tuloksen jännittäjät ympäri Saimaata ja maailmaa. Pettymys oli suuri, kun voittoa ei tällä kertaa tullut. Mutta kuten Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan maakuntajohtajat ja monet toimijat matkalla totesivat: Saimaa-ilmiö voitti joka tapauksessa.

Kävi oikeastaan juuri niin kuin Euroopan kulttuuripääkaupunki-hakuprosessissa sanotaan tapahtuvan: taide ja kulttuuri saavat alueellaan uuden roolin ja ne nähdään lumo- ja vetovoimatekijänä.

Saimaa-ilmiön hakukirja on itäisen Suomen taiteilijoiden ja toimijoiden yhteinen näkemys siitä, mistä olemme erityisen ylpeitä, mitä haluamme säilyttää tuleville sukupolville ja mitä haluamme jakaa muulle maailmalle. Sen eteen on tehty työtä, mutta myös unelmoitu – ja se on tärkeää jo itsessään. Kun unelmista ja visioista puhuu ääneen, ne lähtevät usein toteutumaan.

Kirjan suunnitelmista monia lähdetään toteuttamaan joka tapauksessa. Esimerkiksi kulttuurin unelmavuosia juhlitaan 2022 Mikkelissä, 2023 Joensuussa, 2024 Mikkelissä, 2025 Kuopiossa ja 2026 Savonlinnassa. Saimaa-ilmiö saa jatkoa, ja loppuvuoden aikana sille etsitään sopivat sapluunat.

Maailmalle viestimme on edelleen se, että pieni voi olla suurta. Pandemian myötä suurista spektaakkelista on aika kääntää katse ihmisen kokoisiin, kestäviin ja turvallisiin elämyksiin ja kokemuksiin.

Kun 1980-luvun kiertueella haluttiin todistaa, että suomalainen rock´n´roll elää usein muualla kuin pääkaupunkiseudun klubeilla, 2020-luvun Saimaa-ilmiö todistaa, että kulttuuri on tärkeää ja merkityksellistä muuallakin kuin maailman suurilla areenoilla.

Kirjoittajat:

 Jonna Ekroos, viestintäpäällikkö Saimaa-ilmiö