Pandemia tiivisti kuntien ja yrittäjien vuoropuhelua - Kuntavaaleissa kannattaa puhua yrittäjyydestä

Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät julkaisivat vuosi sitten keväällä maailmanlaajuisen koronakriisin myötä yhteiset suosituksensa kuntien ja yrittäjien yhteistyön tiivistämiseksi koronapandemian selättämiseksi. Suositukset sisälsivät toimenpide-ehdotuksia yritysten tukemiseen pandemiasta selviytymiseksi. Yksi toimenpide-ehdotus oli tiiviin vuoropuhelun käynnistäminen yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi paikallistasolla ja toimenpiteiden suuntaamiseksi. Nyt vuotta myöhemmin voi todeta, että kunnat ja yrittäjäyhdistykset ovat laajasti suosituksiin tarttuneet ja myös toimenpiteitä on toteutettu laajalla rintamalla. 

Toimenpiteiden keskiössä ovat olleet kuntien rooli yksinyrittäjän tuen jakamisessa, vuokrien leikkaukset, maksuajat yrityksille, hankintojen ajoittaminen ja voimassa olevien hankintasopimusten toteuttamisen sovittaminen poikkeukselliseen tilanteeseen. Kuntakohtaista vaihtelua luonnollisesti on ja kaikkien toiveiden täyttäminen ei ole ollut mahdollista, mutta tärkeää on ollut yrityksien ja kuntien kohtalonyhteyden vahvistuminen.

Yksi merkittävä tehtävä on ollut yritysneuvojien tarjoama tuki yritysten sopeutumistoimien suunnittelussa ja yritystukien hyödyntämisessä. Suomen Yrittäjät yhdessä Kuntaliiton, kuntien, uusyrityskeskuksien ja elinkeino- ja kehittämisyhtiöiden kanssa on organisoinut Alueesi Korona-apu yrittäjille verkoston, jonka myötä yritysneuvojille on tarjottu ajankohtaista tietoa ja tukea työssä onnistumiseksi. Tämän yhteistyön myötä on neuvottu yli 50 000 yrittäjää pandemian haasteista selviytymiseen.

Työn myötä on autettu yrityksiä myös valtion tukitoimien hyödyntämisessä. Yhteistyö jatkuu tiiviinä myös kustannustuki III:een liittyvien neuvontatarpeiden taklaamiseksi. Tämä julkisen ja yksityisen hyvä yhteistyö on syytä huomata myös kansallisella tasolla, kun pohditaan yrittäjyysstrategian jalkauttamista ja resurssien kohdentamisessa jatkossa.

Poikkeuksellinen tilanne on korostanut yrittäjien ja kuntien yhteistyön merkitystä. Se on korostanut kuntien kykyä, mahdollisuutta ja halua toimia yhdessä yritysten kanssa haastavissa tilanteissa. Yrittäjille kunta on usein läheisin julkisen vallan toimija.

Paikallistasolla kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys on selkeä. Useimmiten tämä onneksi ymmärretään.  Yrittäjät luovat pääosan työpaikoista ja verotuloista. Kunnat puolestaan luovat tälle monilla toimillaan edellytyksiä. Tämän yhteyden tunnistaminen korostuu alkavalla valtuustokaudella, kun edessä on jälleenrakentamisvaihe koronan väistyttyä ja muokattua sekä kuntien että yrittäjien toimintaympäristöä.

Osaltaan tähän vaikuttaa myös eduskunnan käsitellyssä oleva sote-uudistus, joka – mikäli tulee hyväksytyksi - lisää  kuntapäättäjien vastuuta työllisyyden, elinkeinojen ja elinvoiman edistämisessä. Tähän tulee myös lisää työkaluja, kun vastuu työllisyys- ja elinkeinopalveluista siirtyy hallituksen puoliväliriihen linjausten mukaisesti valtion TE-hallinnolta kunnille vuonna 2024. Tässäkään ei onnistuta ilman kuntien ja yrittäjien tiivistä vuoropuhelua.

Nämä kaikki heijastuvat toivottavasti myös kuntien uudistuvissa strategioissa. Kuntavaaleissa kannattaa puhua yrittäjyydestä. Alkavalla valtuustokaudella jokaisen kunnan on syytä panostaa elinkeinopolitiikkaan ja tunnistaa eri kokoisten yrittäjien tarpeet.

Ei kuntaa ilman yrityksiä.

Anssi Kujala                Timo Reina

Suomen Yrittäjät          Kuntaliitto

Kirjoittajat ovat organisaatioidensa varatoimitusjohtajia.