Osallisuuden arviointi pienissä maaseutukunnissa

Kuntaliiton julkaisussa Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin on esitelty osallisuuden arvioinnin työkalu. Se innosti meitä pohtimaan, miten hyödynnämme työkalua tänä vuonna alkaneessa hankkeessamme ”Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon”. Hankkeessa on mukana seitsemän maaseudun pilottikuntaa.

Arvioinnin toteutus käytännössä

Pienten kuntien arjen tuntien, osa työkalun kysymyksistä ei mielestämme soveltunut kuntien käytännössä tekemään työhön. Työkalun kysymyksiä yksinkertaistettiin vastaamaan paremmin pienten kuntien käytäntöjä yleisellä tasolla – joitakin kysymyksiä muutettiin ja joitakin poistettiin. Lisäksi pienissä kunnissa on monenlaisia, innovatiivisia osallistamisen menetelmiä, joita ei näillä kysymyksillä saada esiin. Siksi päädyimme toteuttamaan arvioinnin haastattelemalla.

Haastattelut toteutettiin Teams-kokouksina kuntien johtoryhmille ja hyte-yhteyshenkilöille. Kyselylomake lähetettiin kutsutuille etukäteen tutustuttavaksi. Haastatteluihin varattiin noin kaksi tuntia aikaa.

Haastatteluja suunnitellessamme pohdimme, miten kysymyspatteriston läpikäynti sujuu Teams-ympäristössä ja tuleeko kyllä/ei-kysymysten läpikäynnistä tylsää. Kuinka turha tuo pelko olikaan! Arvioinnin toteutus haastattelemalla osoittautui oikeaksi ratkaisuksi. Keskustelua syntyi joka kunnassa niin paljon, että arviointiin varattu aika ei meinannut riittää.  

Havaintoja ja opittua

Haastattelumenetelmä osoittautui hyväksi, sillä sen avulla saimme syvällisemmin tietoa osallisuuden tilasta kuin pelkkiin kyllä/ei-vastauksiin nojautumalla. Arviointityökalu ei tuo esille osallisuuden ilmentymien kirjoa niin moninaisesti, kuin osallisuus pienissä kunnissa toteutuu. Kuntien osallisuuskäytäntöjä, kun on yhtä paljon kuin kuntiakin. Esimerkkeinä muutaman helmen mainitaksemme: ”Tuusratio” – 24 tuntia kestävä virtuaalilähetys, Vasta – vapaa-ajanasukkaiden virallinen toimielin, sekä yhdistysten ja kunnan yhteiset kesätorit ja tapahtumat.

Osallisuuden terminologia ei ollut aina täysin selvää haastateltaville. He saattoivat ensin vastata, ettei jokin tietty osallisuusmenetelmä ole käytössä. Keskusteluissa kuitenkin ilmeni, että kysyttyä osallisuusmenetelmää toteutettiin, kyselyssä käytetty käsite vain ei ollut tuttu. Kuntalain asukasosallisuutta koskevat pykälät saivat ”lihaa luitten päälle”.

Kunnat yllättyivät positiivisesti, kun tunnistivat omia hyviä käytäntöjään ja yhdistivät ne osallisuuden toteutumiseen. Toisaalta haasteena on pienten kuntien resurssit: osallisuuden kehittämiseen ja johtamiseen ei ole erillisiä resursseja. Niinpä asukaslähtöisyys saattaa unohtua ja kunnissa osittain ajatellaan liikaa organisaatio tai lainsäädäntö edellä.

Kyselyn aiheet herättivät vilkasta keskustelua, jonka äärellä olisi helposti vierähtänyt tovi, jos toinenkin. Haastatteluissa kunnat pohtivat omaa toimintaansa ääneen, toimialat keskustelivat keskenään ja taisipa syntyä useita oivalluksiakin osallisuuden toteutumisen eri muodoista. Arviointilomakkeen täyttämisen lisäksi haastatteluista tehtiin muistiot ja ne nauhoitettiin. Nauhoituksia voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi opinnäytetöissä tai tutkimusyhteistyössä.

Kehittämistarpeet ja helmet esiin

Kaikissa haastattelemissamme kunnissa viestintä ja osallisuuden arvioinnin kehittäminen nousivat keskeisiksi kehittämisen aiheiksi. Tämän lisäksi saimme jokaisesta kunnasta arvokasta tietoa kuntakohtaisista kehittämisen tarpeista. Kunnissa ei koettu tarpeelliseksi tehdä erillistä osallisuusohjelmaa, vaan osallisuuden sisällyttäminen sovittiin osaksi hyvinvointisuunnitelmaa.

Kunnat haastateltiin hankkeen alussa lähtötilanteen arvioimiseksi. Samalla kuntia aktivoitiin osallisuuden prosessimaiseen kehittämiseen. Hankkeen lopussa työkalua hyödynnetään hankkeen tulosten arvioinnissa. Osallisuuden käytäntöjen juurtuminen vaatii kuitenkin pidemmän aikaa.

Suosittelemme Kuntaliiton arviointityökalun käyttöönottoa. Erityisesti kannustamme toteuttamaan kyselyn haastattelemalla ja/tai keskustelemalla. Arviointityökalu avaa osallisuutta erinomaisesti ja monipuolisesti erilaisista näkökulmista. Työkalu antaa raamit osallisuuden kokonaisuuden hahmottamiselle. Keskustelu ja käytäntöjen yhdessä sanoittaminen täydentää ja syventää sitä.

Seija Korhonen ja Elina Huerta, Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke, Kehittämisyhdistys Mansikka ry

Lisätietoja OSPA-hankkeesta:

Facebook: @ospahanke

Instagram: @ospa_hanke

Twitter: @ospa_hanke

Osallisuudella uusia palveluratkaisuja ja hyvinvointia Pohjois-Savoon -hanke

Pilottikunnat ja -teemat:

• Kiuruvesi – kunnan, yrittäjien ja yrittäjäyhdistyksen yhteistyö (yrittäjien osallisuus)
• Rautalampi – metsäeskari ja koko kylän kohtaamispaikka
• Siilinjärvi – kulttuuritoiminta kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä
• Sonkajärvi – palveluiden tori
• Tervo – ikääntyvän väestön hyvinvointi ja palvelutarpeet
• Tuusniemi – kylien palvelutuotanto lähipalveluna
• Vesanto – kolmen palveluntuottajan (kunta, seurakunta ja pankki) yhteistyön kehittäminen

Rahoittajat: Pohjois-Savon ELY/Maaseuturahasto, Pohjois-Savon liitto/Pohjois-Savon kehittämisrahasto

Hankeaika: 1.1.2021-31.12.2022

Hallinnoija: Kehittämisyhdistys Mansikka ry