Osallistuvan budjetoinnin arviointi hyödyttää kuntia ja tarjoaa mahdollisuuden oppia ja kehittyä
Osallistuva budjetointi on demokraattinen prosessi, jossa kunnan asukkaat ovat mukana yhteisiä verovaroja koskevassa keskustelussa, suunnittelussa ja päätöksenteossa. Kiinnostus osallistuvaan budjetointiin onkin ollut alati kasvavaa ja useat kunnat ovat ottaneet sen käyttöön ja kehittävät sitä edelleen.
Kiinnostus on varsin ymmärrettävää, sillä menetelmänä osallistuva budjetointi on monipuolinen ja sitä pystytään soveltamaan erilaisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Osallistuvan budjetoinnin ytimessä on yhteistyö ja avoin keskustelu rahasta – tai sen niukkuudesta – viranhaltioiden, asukkaiden, eri ryhmien ja tahojen kesken.
Miten osallistuvaa budjetointia voidaan arvioida?
Kokemukset ja näkemykset karttuvat osallistuvan budjetoinnin saadessa jalansijaa kunnissa. Samalla on tunnistettu tarve arvioinnille ja arviointitiedon hyödyntämiselle osallistuvan budjetoinnin kehittämisessä.
EmPaci – Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region – tutkimus- ja kehityshankkeessa on arvioitu osallistuvan budjetoinnin pilotteja tavoitteena kehittää osallistuvaa budjetointia entistä paremmin asukkaiden tarpeita ja myös kunnan resursseja vastaaviksi. Hanke pyrkii lisäämään asukkaiden ja kuntien tietoisuutta osallistuvasta budjetoinnista ja sen toteutustavoista samalla tukien kuntia osallistuvan budjetoinnin hyödyntämisessä ja kehittämisessä.
EmPaci-hankkeen puitteissa toteutimme kahden suomalaiskunnan osallistuvan budjetoinnin arvioinnit vuosina 2019–2021. Arvioimme Lahden ja Riihimäen kaupunkien toteuttamia osallistuvan budjetoinnin prosesseja.
Lahdessa arvioinnin kohteena oli ensimmäinen koko kaupungin kattava osallistuvan budjetoinnin kierros, kun taas Riihimäellä osallistuvaa budjetointia oli toteutettu koko kaupungin kattavasti jo kerran aikaisemminkin.
Arvioinneissa hyödynsimme laadullista ja määrällistä aineistoa, esimerkiksi asukkaille ja työntekijöille osoitettuja kyselyitä, avainhenkilöiden haastatteluja, havainnointia sekä prosessien aikana kerättyä dataa asukkaiden ideoista.
Arviointikehyksellä kohti onnistunutta arviointia
Osallistuvan budjetoinnin onnistumista tarkastellaan usein ehdotusmäärien, äänimäärien tai äänestystulosten valossa. Tällöin onnistuminen ymmärretään esimerkiksi mahdollisimman korkeana äänestysprosenttina. Huomion ulkopuolelle jää helposti se, miten onnistuttiin vaikkapa organisaation näkökulmasta katsottuna toteuttamaan osallistuvan budjetoinnin prosesseja.
Onnistuneen osallistuvan budjetoinnin laaja-alaisemman arvioinnin toteuttamiseksi rakensimme arviointikehyksen, joka huomioi niin asukkaiden, kuntaorganisaation kuin luottamushenkilöidenkin näkökulmat. Arviointikehys onkin yksi mahdollinen tapa tarkastella osallistuvan budjetoinnin arviointia.
Organisaation näkökulmasta kehikossa arvioitiin osallistuvaan budjetointiin liittyvää johtamista, omistajuutta, resursseja ja organisaatiokulttuuria. Kansalaisnäkökulmasta arvioinnissa keskityimme saavutettavuuteen, tietoisuuteen ja vaikutuksiin.
Luottamushenkilökäkökulma keskittyi siihen, millainen poliittinen tuki osallistuvalle budjetoinnille on annettu. Näiden elementtien lisäksi nostimme arviointikehyksessä esiin yleisinä teemoina läpinäkyvyyden, prosessien toimivuuden ja osallistuvan budjetoinnin prosessiin liittyvät säännöstöt.
Arviointi toi esimerkiksi esiin osallistuvan budjetoinnin kontekstisidonnaisuutta – kahden kaupungin toteuttamat osallistuvat budjetoinnit eivät ole identtisiä prosesseja. Molempien kaupunkien arvioinneissa löysimme selkeitä onnistumisia ja käytäntöjä, joita kannattaa hyödyntää myös jatkossa.
Arviointi kannattaa ottaa tavaksi – kiinteä osa osallistuvaa budjetointia
Osallistuvalle budjetoinnille on luonteenomaista, että se on elävä prosessi, joka ei tule valmiiksi. Keskeneräisyys ja jatkuva oppiminen ovatkin leimallisia osallistuvalle budjetoinnille, mikä nostaa arvioinnin keskeiseen asemaan.
Osallistuvan budjetoinnin arvioinnissa voidaan kattavasti huomioida arvioinnin kohteen eri ulottuvuudet niin asukkaiden, kuntaorganisaation kuin luottamushenkilöiden osalta, mutta arviointi voi myös keskittyä yksittäiseenkin keskeiseksi tunnistettuun näkökulmaan. Esimerkiksi pelkästään ideoiden jättäjien ja äänestäjien taustatietojen kerääminen yksittäisenä vuonna voi jo luoda tärkeää tietopohjaa osallistuvan budjetoinnin jatkokehittämiselle.
Osallistuvan budjetoinnin kansallisen ja maailmanlaajuisen yleistymisen myötä myös sen arvioinnin työkalut tulevat varmasti tulevaisuudessa kehittymään. Selvää kuitenkin on, että osallistuvan budjetoinnin prosessien arviointi hyödyttää osallistujia, mutta myös toteuttavaa organisaatiota. Siksi arviointiin onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota jo osallistuvaa budjetointia suunnitellessa. Näin osallistuva budjetointi rakentuu toteuttavaan kuntaan ja kuntalaisten tarpeisiin sopivaksi kestäväksi toimintatavaksi.
Kirjoittajat
Meri Pulkkinen, tutkija, Tampereen yliopisto
Kaisa Kurkela, tutkija, Tampereen yliopisto
Lotta-Maria Sinervo, vastuullinen johtaja, Tampereen yliopisto
Seesam Tsokkinen, projektityöntekijä, LAB-ammattikorkeakoulu
Annukka Heinonen, projektipäällikkö, LAB-ammattikorkeakoulu
EmPaci – Empowering Participatory Budgeting in the Baltic Sea Region on EU:n Interreg Baltic Sea Region -rahaston rahoittama Itämeren alueen maiden yhteinen tutkimus- ja kehittämisprojekti. Mukana on 17 partneria kuudesta maasta: Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Saksasta, Suomesta ja Venäjältä. Partnerit edustavat erilaisia toimijoita - kuntia, tutkimus- ja kehittämistoimijoita sekä järjestöjä. Suomesta mukana ovat Tampereen yliopisto, LAB-ammattikorkeakoulu sekä Kuntaliitto. Suomen pilottikuntina EmPaci-projektissa toimivat Lahti ja Riihimäki.
Projektin tavoitteena on lisätä asukkaiden ja kuntien tietoisuutta osallistuvasta budjetoinnista ja sen toteutustavoista, sekä tukea kuntia hyödyntämään ja kehittämään osallistuvan budjetoinnin menetelmää.
Kirjoittajasta lyhyesti
Tässä blogissa julkaistaan Kuntaliiton ulkopuolisten kunta-alan asiantuntijoiden ja vaikuttajien bloggauksia.
