Oppivelvollisuuden maksuttomuus on sisällöltään erilaista

 Vuoden 2021 alusta oppivelvollisuus laajeni perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen. Perusopetuksen jälkeen oppivelvollinen voi suorittaa oppivelvollisuutta tutkintotavoitteisessa lukio- tai ammatillisessa koulutuksessa tai ns. nivelvaiheen koulutuksissa. Oppivelvollisuuslaki määrittää, missä koulutusmuodoissa oppivelvollisuuden suorittamista voi perusopetuksen jälkeen jatkaa.

Oppivelvollisuuden laajeneminen etenee ikäluokka kerrallaan

Ensimmäinen laajennetun oppivelvollisuuden piiriin kuuluva ikäluokka on pääosin vuonna 2005 syntyneet. Vuonna 2022 perusopetuksen jälkeiseen oppivelvollisuuskoulutukseen siirtyy vuonna 2006 syntyneiden ikäluokka. Näin oppivelvollisuuden laajeneminen ikäluokka kerrallaan on käytännössä päätetty toteuttaa.  

Oppivelvollisuuteen liittyy opetuksen maksuttomuus

On tärkeää kuitenkin huomata, että oppivelvollisuuden maksuttomuus on sisällöltään erilaista perusopetuksessa, jossa oppivelvollisuuden suorittaminen aloitetaan, kuin koulutuksessa, jossa oppivelvollisuutta perusopetuksen jälkeen on velvollisuus jatkaa. – Oppivelvolliselle perusopetuksessa järjestetyt etuudet ja oikeudet eivät siis seuraa sellaisenaan toiselle asteelle.

Perusopetus

Perusopetuksessa opetuksen maksuttomuus määräytyy perusopetuslain mukaisesti.

Siellä esimerkiksi maksuttomuuden piiriin kuuluvat myös oppilaan koulumatkat asuinkunnan osoittamaan lähikouluun. Oikeus koulumatkaetuun syntyy paitsi koulumatkan pituuden perusteella myös silloin, jos koulumatka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

Perusopetuksen jälkeinen koulutus

Koulutuksessa, jossa oppivelvollisuutta perusopetuksen jälkeen jatketaan, maksuttomuus määräytyy uuden oppivelvollisuuslain ja kutakin koulutusmuotoa koskevan lainsäädännön mukaisesti.

Esimerkiksi oppivelvollisuutta suorittavan lukiolaisen tai ammatillisen koulutuksen opiskelijan koulutuksen maksuttomuus ja opintososiaaliset etuudet määräytyvät oppivelvollisuuslain ohella lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa lain mukaisesti. Samalla periaatteella määräytyvät oppivelvollisena suoritettavan ns. nivelvaiheen koulutuksen maksuttomuuden laajuus ja opintososiaaliset etuudet.

Myös eri koulutusmuotojen maksuttomuutta ja opintososiaalisia etuuksia koskevat säännökset ovat laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia.

Keskeinen ero maksuttomuuden toteutuksessa

Keskeisin ero oppivelvollisuuden maksuttomuuden sisällössä lienee se, että perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa oppivelvollisuuteen liittyvien koulumatkojen järjestämistä ei ole säädetty kuntien tai koulutuksen järjestäjien vastattavaksi eikä rahoitettavaksi. Sen sijaan koulumatkojen maksuttomuus on uudistuksessa tältä osin päätetty toteuttaa valtiorahoitteisen koulumatkatukijärjestelmän kautta. Käytännössä tämä siis tarkoittaa Kelan maksamaa koulumatkatukea.

Entäpä yhdenvertaisuus?

Laissa säädettyjen etuuksien lisäksi kunnat saattavat pohtia lakisääteistä parempien etuuksien myöntämistä oppivelvollisille tai muille heidän kanssaan samassa koulutuksessa oleville opiskelijoille.

Kunnan harkintavaltaan kuitenkin vaikuttavat – ja sitä rajoittavatkin – muun muassa yhdenvertaisuusperiaate ja siihen sisältyvä syrjinnänkielto. Näistä säädetään ja niitä konkretisoidaan useassa kansallisen lainsäädännön säännöksissä.

Tiivistetysti sanoen: yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että oikeudellisesti samanlaisissa tapauksissa asiat on ratkaistava samalla tavalla. Lisäksi on arvioitava, ettei etuusratkaisuista seuraa muita syrjiviä vaikutuksia.

Oppivelvollisuusuudistuksessa lainsäätäjän tahtotila on ollut, että oppivelvollisuus ja siihen liittyvä maksuttomuus laajenee perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen ikäluokka kerrallaan, vuonna 2005 syntyneistä alkaen. Tästä johtuen etenkin uudistuksen alkuvaiheessa voi syntyä tilanteita, joissa toisen asteen opiskelijoilla on erilaisia velvollisuuksia ja oikeuksia riippuen siitä, onko opiskelija oppivelvollinen vai ei.