Oppilas- ja opiskelijahuollon kulunut vuosi on ollut tapahtumarikas

Muutokset ovat aiheuttaneet toisissa huolta ja toisissa toiveita, useimmissa ainakin epätietoisuutta.  Suurimmat huolenaiheet liittyvät sote-uudistukseen. Myllerryksestä ja muutosvauhdista kertoo jotakin, että vuoden 2021 aikana hallitus on tuonut kolmasti lausunnolle oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin vaikuttavia muutosehdotuksia. Näistä kaksi on suoraan yhteydessä sote-uudistukseen.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden tulee olla helposti saavutettavia

Eniten keskustelua herättänyt muutos hyväksyttiin kesällä sotelakipaketin yhteydessä. Paketissa linjattiin opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuun siirtämisestä kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lukien. Kuntaliiton edustama näkökulma, jossa kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi voida halutessaan sopia psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä, ei  toteutunut. Huolta palvelujen karkaamisesta pois arjen toiminnoista lievittää lain 9 § 3 momentin kirjaus, jonka mukaan opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden tulee olla helposti saavutettavia. Lisäksi säädetään, että hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut ensisijaisesti oppilaitoksessa.

Tähtäys yhteistyön yhteisiin säveliin

Huolimatta siitä, että laki lähtee vahvasti lähipalveluperiaatteesta, kuntien usko palvelujen toimivuuteen uudessa tilanteessa on koetuksella. On pelkoa siitä, että opiskeluhuollon hyvät toimintamallit kouluissa pirstoutuvat, kuraattori- ja psykologipalvelut etääntyvät koulujen ja oppilaitosten yhteisöllisestä työstä ja ammattilaisten tehtävänkuvia ryhdytään hyvinvointialueilla ohjaamaan yhä enemmän niin sanottuun hoidolliseen työhön. Joidenkin kuntien on myös kuultu pohtivan mahdollisuutta korvaavien palveluiden järjestämiseen. Jos näin kävisi, voi uudistuksen siltä osin todeta epäonnistuneen. Oppilaan saamiin palveluihin järjestäjätaholla ei tulisi olla merkitystä. Siksi kaikkien etu on etsiä yhteistyölle yhteinen sävel ja nuotit. Siihen tarvitaan luottamusta, jonka rakentaminen tulisi aloittaa viimeistään nyt.

Kuka vastaa ja mistä?

Opiskeluhuoltoon liittyvissä keskusteluissa kuulee myös ilmaisua ”sote-uudistuksessa opiskeluhuolto siirtyy kunnista hyvinvointialueille”. Se ei sellaisenaan pidä paikkansa. Opiskeluhuollon kokonaisuus muodostuu yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta. Hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle on 1.1.2023 siirtymässä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohella psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu. Koulutuksen järjestäjillä on jatkossakin vastuu opetussuunnitelman mukaisesta opiskeluhuollosta.

Tulee myös huomata, että opiskeluhuoltolaki lähtee edelleen koko oppilaitosyhteisöä tukevan yhteisöllisen opiskeluhuollon ensisijaisuudesta.  Sen lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.  Lain 7 § mukaan ”psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja kuraattorin antamaa opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla 1) edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa ja 2) tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia”. Säädökset koulutuksen järjestäjän roolista tai psykologin ja kuraattorien tehtävistä eivät ole muuttuneet, vaan ohjaavat edelleen opiskeluhuollon kokonaisuutta. Psykologien ja kuraattorien tehtäviin kuuluu jatkossakin yksilöpalvelujen lisäksi myös yhteisöllinen työ.

Mitoituksiin ja kelpoisuuksiin muutoksia 2022

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys psykologi- ja kuraattoripalvelujen henkilöstömitoituksesta ja kuraattorin kelpoisuusvaatimusten muuttamisesta. Lakiesitys perusteluineen painottaa voimakkaasti yhteisöllisen opiskeluhuollon ensisijaisuutta ja yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa. Kuraattorin kelpoisuutta koskevissa perusteluissa todetaan myös, että ”Oppilashuolto on luonteeltaan konsultoivaa tukea eikä oppilashuollossa tehdä hallinnollisia päätöksiä. Tämän vuoksi palvelutarpeen arviointi ei edes voisi kuulua kuraattorin tehtäviin. Kuraattoripalvelun tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvien muiden ongelmien, kuten kiusaamisen ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain.”  Teksti selventää osaltaan epätietoisuutta, joka on liittynyt opiskeluhuollon ammattihenkilöiden tehtäviin hyvinvointialueilla.

Samaisessa lakiehdotuksessa on vahva usko siihen, että mitoituksilla voidaan ratkaista kelpoisen ammattihenkilöstön saatavuuden haasteet. Kuntien ja koulutuksenjärjestäjien arjessa tilanne kuitenkin näyttäytyy hyvin toisenlaisena. Mitoitukset eivät auta tilanteessa, jossa tyhjästä on paha nyhjäistä. Psykologien virkoja on tälläkin hetkellä täyttämättä, koska hakijoita ei ole. Vaikein tilanne on ruotsinkielisissä palveluissa. Ajallemme on tyypillistä yksinkertaisilta näyttävät isot ratkaisut ja normien tiukentaminen. Esityksen tavoitteet opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertaisesta saatavuudesta ovat hienot ja kannatettavat, mutta menetelmä huono. Mitoituksia tärkeämpää on lisätä psykologien koulutusmääriä. Myös kuraattorien kelpoisuusvaatimukset tulee pitää riittävän väljinä ammattilaisten saatavuuden varmistamiseksi. Nopealla aikavälillä on paikallaan panostaa koulun arjessa tapahtuvien yhteisöllisen opiskeluhuollon käytäntöjen ja toimintamuotojen kehittämiseen.

Yhteistyön toimivuus eri tasoilla varmistettava

Jotta kauhuskenaariot palveluiden eriytymisestä vuonna 2023 eivät toteudu, tarvitaan kuntien ja koulutuksenjärjestäjien sekä hyvinvointialueiden välille toimivat yhteistyön mallit ja rakenteet. Tarvitaan foorumeita, joissa yhteisiä toimintamalleja kehitetään, ongelmia ratkotaan ja tavoitteita asetetaan. Yhteisissä asioissa tarvitaan myös yhdenmukaista johtamista. Jotta palvelut oppilaan tai opiskelijan kohdalla toimivat sujuvasti, tulee yhteistyön toimia eri tasoilla. Asiakaspinnassa toimivien ammattilaisten yhteistyö on ensisijaista, mutta toimivat yhteistyön muodot tarvitaan myös johdon ja päätöksenteon tasolle.

Kolmas tänä vuonna opiskeluhuoltolakiin esitetty muutos käsittelikin kuntien ja hyvinvointialueiden välistä yhteistyötä opiskeluhuollossa ja se oli lausunnolla elokuussa. Ehdotuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö rakentuisi alueellisen opiskeluhuollon yhteistyöryhmän toimintaan ja yhdessä laadittavaan alueellisen opiskeluhuollon suunnitelmaan. Ehdotuksen valmistelussa on oivallettu kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyön tarve sekä mahdollisuudet tavoitteiden ja pelisääntöjen valmisteluun yhdessä. Ehdotetut rakenteet ovat loogisia, mutta samalla voidaan kysyä, onko tarpeen säätää lailla yksityiskohdista näin tarkkaan. Askarruttamaan jäi myös, miten opiskeluhuolto erillisenä tehtävänä asemoituu muiden lasten ja nuorten palvelujen yhdyspintayhteistyön rakenteisiin.

 Ymmärryksellä, tahdolla ja sitkeydellä entistä parempi opiskeluhuolto

Hyvinvointialueiden käynnistyminen 2023 muuttaa asetelmaa opiskeluhuollossa. Kuntien sisäisestä järjestelmästä pitää pystyä siirtymään kohti kahden tasavertaisen järjestäjän uudenlaista yhteistyötä. Kunnat eivät voi lähteä rakentamaan päällekkäisiä palvelujärjestelmiä hyvinvointialueiden rinnalle. Hyvinvointialueet eivät myöskään voi loitontaa opiskeluhuollon palveluita kauemmas kouluista ja oppilaitoksista.  Molemmilla järjestämistahoilla on velvoite yhteistyöhön. Toimivan mallin rakentamiseen tarvitaan ymmärrystä, tahtoa ja sitkeyttä. Tavoitteena lapsille ja nuorille entistä parempi opiskeluhuolto.