Monikanavarahoitus - Se toinen norsu

Monikanavarahoituksen purkuun liittyvää valmistelua on tehty useiden hallituskausien aikana lukuisten työryhmien voimin ilman, että työryhmäselvitykset olisivat johtaneet lainvalmisteluun.

Pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaan monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan erillisenä asiana parlamentaarisessa komiteassa osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Purkamisen vaihtoehtoja pohjustaneet valmisteluryhmät saivat työnsä valmiiksi kesällä ja niiden pohjavalmistelusta pyydettiin lausuntoja.  

Lausuntopyyntö koski erilaisia vaihtoehtoja yksityisen sairaanhoidon hoito- ja tutkimuskorvausten, Kelan järjestämän ja korvaaman lääkinnällisen kuntoutuksen, matkakorvausten sekä lääkekorvausten rahoituksen uudistamisesta. Kyse ei ollut monikanavarahoituksen kokonaisuudesta, vaan tarkastelun kohteena olivat korvaukset, joiden yhtenä rahoitusvaihtoehtona voisi olla siirtäminen hyvinvointialueelle. Selvityksessä on esitelty eri vaihtoehtoja ja tehty hyvin alustavaa vaikutusten arviointia.

Valmistelussa ei ollut mukana kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden, eikä yksityisten toimijoiden edustusta, mikä näkyy vaikutusarvioiden kapea-alaisuutena. Jatkovalmistelussa näin ei voi olla.

Kuntaliitto ei ottanut omassa lausunnossaan kantaa esitettyjen vaihtoehtojen paremmuuteen, vaan korosti tarvetta syventää ja laajentaa vaikutusten arviointeja. Sen tulee pitää sisällään hyvinvointialueille syntyvien vaikutusten lisäksi kuntavaikutusten arvioinnin. Mikäli monikanavarahoitus purettaisiin, syntyisi kunta- ja yritysvaikutuksia, joilla on merkitystä kuntien elinvoiman ja kuntalaisten palvelujen saatavuuden kannalta. Jos yksityisen sairaanhoidon hoidon ja tutkimuksen Kela-korvaukset lakkautettaisiin, voivat tämän vaikutuksetheijastua suoraan kunnassa toimivien yksityislääkäreiden, fysio- muihin terapeuttien toimintaedellytyksiin ja kuntien verotuloihin. Jos matkakorvaukset lakkautettaisiin, kuntalaisten mahdollisuudet hoitoon hakeutumiseen muodostuisivat hyvin erilaisiksi riippuen kunnan sijainnista ja etäisyyksistä. Kelan matkakorvaukset ovat merkittäviä taksi- ja muille kuljetuspalveluyrityksille

Hyvinvointialueiden näkökulmasta keskeistä monikanavarahoituksen purkamisessa on rahoitusvastuun ja järjestämisvastuun selkiyttäminen. Jos alueet saavat rahoituksen, onko niillä mahdollisuus päättää omasta palvelurakenteestaan ja rahoituksen kohdentamisesta. Monikanavarahoituksen purku merkitsee väistämättä myös sitä, että osa asiakkaista siirtyy aiemmin käyttämistään yksityisistä palveluista julkisten palvelujen käyttäjiksi. Suuressa mittakaavassa toteutuessaan tämä vaikuttaisi kielteisesti hoidon saatavuuteen. Esimerkit antavat kuvaa siitä, miten merkittävä ja monitahoinen asia monikanavarahoituksen purkaminen olisi.

Parlamentaariselle valmistelulle tulee antaa aikaa. Kuntaliitto korosti lausunnossaan, että kansallisesti ja alueellisesti käytettävissä olevat resurssit eivät riitä suurten rahoitusjärjestelmämuutosten toimeenpanoon samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rakenneuudistuksen kanssa. Muutoin uudistuksen vaikutuksia on mahdotonta hallita. Monikanavarahoituksen mahdollinen purkaminen tulee ajoittaa niin, että hyvinvointialueiden toiminta on ehtinyt vakiintua ja muutoksen vaikutuksia on ehditty arvioida.

Sote-uudistus on jo kuluneen kielikuvan mukaan norsu, joka on syötävä pala kerrallaan. Monikanavarahoituksen purkaminen on toinen norsu. Sekin on syötävä paloittain ja välillä olisi hyvä vähän hengähtää ja ajatella.

Kuntaliiton lausunto: Monikanavarahoituksen purkaminen

Kuntaliitto huomauttaa, että kansallisesti ja alueellisesti käytettävissä olevat resurssit eivät riitä suurten rahoitusjärjestelmämuutosten toimeenpanoon samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen toimeenpanon kanssa. Lisäksi sote-uudistuksen toimeenpanovaiheessa on hoidettava

lateral-image-left

Kirjoittajasta lyhyesti

Kirjoittaja on Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Twitterissä: @HannaTainio